Viime viikkojen uutisoinnissa on toistunut sama mantra. Hoitoalan palkat ovat alhaisia tai jopa ”nöyryyttäviä”, kuten lakkoplakaateissa ja ay-pomojen lausumissa annetaan ymmärtää.
Jutussa tuodaan uusia näkökulmia melko yksipuoliseen keskusteluun.
Peruslähtökohta on se, että hoitoala ja terveydenhuolto ovat tehneet todella tärkeää työtä erityisesti koronakriisin aikana, jolloin lisävastuuta ovat tuoneet sekä rokotukset että koronapotilaiden hoitaminen. Tästä kaikesta hoitohenkilöstölle maksetaan.
Alla oleva palkkavertailu perustuu Tilastokeskuksen aineistoon vuodelta 2020. Taulukoissa on kunkin ammattinimikkeen kuukausiansion mediaani eli keskimmäinen havainto.
Ammattinimikkeet ovat osin päällekkäisiä. Viimeisen rivin mediaanipalkka 3 150 euroa ei tarkoita suomalaisten keskipalkkaa, vaan eri ammattinimikkeiden keskimmäistä palkkaa, tarkemmin sanottuna kokonaisansiota. Kokonaisansioihin kuuluvat erilaiset lisät, kuten ylityöansiot, työaikalisät, luontoisedut, tulospalkkiot ja muut kertaluontoiset erät.
Luku kuvaa suunnilleen myös kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansiota. Esimerkiksi Apu-lehden jutussa 1.4.2022 päädyttiin 3 228 euron keskikuukausiansioon, Tilastokeskuksen datan pohjalta sekin. Keskiarvoluku on tätä korkeampi, koska pieni osa ihmisistä tienaa hyvin paljon.
Eri ammatit vaativat eri määrän kouluttautumista. Toisaalta on myös huomioitava riski menettää työpaikka. Se on yksityisellä sektorilla huomattavasti isompi kuin julkisella ja vaihtelee ammateittain. Riski menettää ansioita on puolestaan yrittäjillä todella korkea, mikä näkyi koronakriisissä.
Vertailun vuoksi, Suomessa on noin 180 000 yksinyrittäjää. Noin puolet heistä tienaa alle 2 000 kuukaudessa. Havainto käy ilmi Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselystä, joka tehtiin ennen koronakriisiä ja josta Iltalehti uutisoi 29.8.2019.
Viime kuukausina lakossa olleita ammattiryhmiä on merkitty taulukkoon punaisella. Taulukon palkat ovat suuntaa antavia, eivätkä kuvaa yksittäisten työntekijöiden tai työpaikkojen ansioita.
Vertailusta käy ilmi, että lakossa olleet ja nyt joukkoirtisanomisella uhkaavat sairaanhoitajat tienasivat vuonna 2020 keskimäärin 3 100 euroa kuukaudessa eli suunnilleen keskimääräisen suomalaisen palkansaajan verran.
Sairaanhoitaja Salla – piristävä poikkeus uutisointiin
On yhtäältä hyvä, että hoitoala ajaa nousujohteista kompensaatiokehitystä. Se tuskin ratkaisee hoiva-alan kiinnostavuusongelmaa. Paljon mediatilaa saava ala samoin kuin media ovat jättäneet lähes tyystin tuomatta esiin monet muut todella keskeiset työssäjaksamiseen liittyvät tekijät.
Näitä ovat hyvä esimiestyö, kannustaminen, motivointi, vastuun antaminen, tiedon kulku, palautteen antaminen ja saaminen, viesteihin reagoiminen, rakentavan palautteen sietäminen, työskentelyolosuhteet ja niin edelleen.
Iltalehti uutisoi pääsiäismaanantaina piristävästi erilaisen näkökulman hoitajalakkoon.
Kokenut sairaanhoitaja Salla (nimi muutettu) kertoi jutussa, kuinka ongelmana ovat ”saikuttaminen” ja se, että työ jakaantuu epätasaisesti. Ote jutusta:
”Ne, jotka jatkuvasti ovat poissa, eivät voi saada niin kovaa palkkaa. Soisin kyllä 4 000 euron palkan ehdottomasti sille hoitajalle, joka hoitaa työnsä, mutta en niille, jotka ovat jatkuvasti poissa töistä. Toiset jatkuvasti tekevät tällaisenkin hoitajan työt.”
Salla kertoo, että huonot työolot eivät tule pelkästään resurssipulasta, vaan siitä että osa työntekijöistä tekee suurimman osan töistä, kun osa on jatkuvasti ”erilaisilla tekosyillä sairauslomilla”.
Jutussa esiintyvä sairaanhoitaja on asian ytimessä.
Kuinka palkkausta voitaisiin kehittää niin, että se palkitsisi tehdystä työstä aiempaa paremmin, oikeudenmukaisemmin ja kannustavammin? On hieno lukea, että jutun Sallalla on reilu esimies ja hyvä työyhteisö, ja että Salla pystyy vaikuttamaan työhönsä ja työaikoihinsa.
Juuri tällaista hoitoalaa tarvitsemme. Alalle tekisi hyvää myös sukupuolten välinen tasa-arvo ja on siksi hyvä, että julkisuudessa esiintyy aika ajoin miespuolisia hoitajia.
Parhaassa tapauksessa tämä lisää alan vetovoimaa ja vähentää sisäisiä jännitteitä työpaikoilla.
Suoriteperusteisuuteen pyrkiminen olisi mielestäni hyvä tavoite myös palkkaneuvotteluissa. On toki huomattava, että valtaosa alan työntekijöistä ei varmasti ole turhaan ”saikulla”.
Yrittäjän näkökulma
Julkista keskustelua seuratessa välillä tulee tunne, että raha kasvaa puussa ja nykyiset työsopimukset ovat arvottomia.
Viittasin edellä yrittäjään, jollainen itsekin olen. Otan kuvitteellisen esimerkin yksinyrittäjästä. Olkoon hän Kerttu.
Kerttu tekee kuukaudessa keskimäärin kymmenen 400 euron kauppaa, diiliä. Hän voi olla esimerkiksi kouluttautunut käsityöläis- tai palveluyrittäjä, alansa ammattilainen, mikseipä hoitoalaltakin. Hän saa kaupoista 4 000 euroa ja tekee sitä vastaavat työt pieteetillä kuten hoitajat omansa.
Kun kuukauden työt on tehty, hän maksaa 4 000 eurosta arvonlisäveroa 770 euroa valtiolle. Edelleen hän maksaa kuluja kuten työvälineitä, vuokraa ja eläkemaksua. Oletetaan että jäljelle jää noin 2 000 euroa hänen omaan palkkaansa, edellä kuvattu tyypillisen yksinyrittäjän tienesti.
Omasta palkastaan hän maksaa ansiotuloveroa kuten kuka tahansa palkansaaja.
Jos Kerttu on kauppias, myynnin pitää olla toki isompaa vastaavaan palkkaan päästäkseen, koska tavaraostot pienentävät katetta.
Yrittäjänä huomaa ehkä konkreettisimmin, että raha ei kasva puussa. Toki Kerttukin varmasti tähyää järkevään ansiokehitykseen tekemällä asioita tehokkaammin, esimerkiksi pyrkimällä kasvattamaan laskutettavan työn (asiakastyön) osuutta kokonaistyöajastaan.
Yrittäjän esimerkin on tarkoitus kuvata, kuinka jokaista tienattua euroa varten tarvitaan tehty työsuorite. Toki erilaisilla vakuutuksilla saa lisäturvaa esimerkiksi sairastumisen varalta, mutta vakuutukset maksavat.
Nykyistä työsuoritemaisempi ajattelu ja palkitseminen julkisella sektorilla voisivat lisätä työmotivaatiota ja työn arvostusta, parantaa kompensaation korottamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Valtion näkökulma
Suomen valtion budjetti tälle vuodelle ennakoitiin valtioneuvoston toimesta 6,9 miljardia alijäämäiseksi jo syyskuussa 2021, eli ennen Ukrainan sodan alkamista. Talousarvioesityksessä valtion kuluiksi arvioitiin 64,8 miljardia euroa ja tuloiksi 57,9 miljardia.
Riippumatta koronasta ja Ukrainasta, valtion budjetti on voimakkaasti alijäämäinen nyt ja tulevina vuosina. Julkiset menot suhteessa bkt:hen eli talouden kokoon nähden ovat Suomessa euromaiden korkeimpien joukossa, noin 57 prosenttia. (lähde: Veronmaksajat) Se kertoo Suomen satsauksista julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Suomen valtionvelka oli maaliskuun lopussa 132 miljardia euroa. Velka on tuplaantunut 12 vuodessa. Valtionvelka suhteessa bkt:hen eli talouden kokoon nähden on kasvanut 28 prosentista vuonna 2008 nykyiseen 51 prosenttiin. (lähde: Valtiokonttori)
Inflaatio eli hintojen nousu nostaa korkoja, mikä nostaa valtionvelasta ja muista veloista maksettavia korkoja tulevina vuosina.
—
Palataan sairaanhoitajiin ja meneillään oleviin työmarkkinaneuvotteluihin. Ammattijärjestöt Tehy ja Super ehdottavat ”sote-alan pelastusohjelmaa”. Ohjelmassa sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.
Ylimääräinen palkkavaade tarkoittaisi massiivista 19,3 prosentin korotusta viiden vuoden kuluessa ”tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi”.
Vuoden 2020 tilaston mukaan kuntasektorilla työskenteli 45 600 sairaanhoitajaa ja 48 100 lähi- ja kodinhoitajaa. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajia työskenteli 16 700, alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajia 39 000.
Tyypillisesti kuntasektorin palkkavaateet leviävät alalta toiselle, ja esimerkiksi opettajilla on myös monivuotinen palkkaohjelmatavoite ja lakkotoimia.
Jos otetaan esimerkkinä edellä mainitut ryhmät ja sovelletaan niiden palkkoihin 19,3 prosentin korotus, se tarkoittaisi nykypalkoista laskettuna 1,1 miljardin euron vuotuista lisäkustannusta valtion menoihin. Tässä ei ole huomioitu palkan sivukuluja – eikä muita kunta-aloja.
Lopuksi
Palaan Sallaan ja Kerttuun. Salla on tehnyt yhden erittäin arvokkaan sopimuksen. Hänen sopimuksensa arvoa nostaa se, että työolosuhteet ja työyhteisö ovat hyviä ja esimies on reilu.
Se sopimus on hänen työsopimus. Se takaa hänelle myös automaattisen erittäin hyvän 25,85 prosentin eläkemaksukertymän suhteessa palkkaan. Tämän maksun maksaa pääosin työnantaja.
Kerttu tekee edelleen niitä diilejä, myy työtään uudestaan ja uudestaan, maksaa eläkemaksuja sen verran kuin maksaa. Molemmat pyörittävät yhteiskuntaa ja pitävät rattaita pyörimässä, ovat osa isoa peliä, jota markkinataloudeksi kutsutaan.
Palaan taulukkoon. Minulle pisti silmään yksi tiedossa ollut epäsuhta. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön palkkaero on iso. Koska Tehyn ja Superin kaltaisiin palkkavaateisiin leviämisvaikutuksineen yhteiskunnalla ei ole varaa, myös sairaanhoitajien kasvanut tehtäväkirjo puoltaisi suoriteperusteisuuden lisäämistä hoitoalan palkkauksessa.
—
Mielestäni hoitoalalla on oma vastuunsa alan arvostuksesta huolehtimisessa viestinnässään. Arvostusta ei lisää harhatiedon levittäminen siitä, että sairaanhoitajan palkka on nöyryyttävä. Hoitoalan palkoilla pärjää Suomessa siinä missä muidenkin alojen, jos kuluttajan rahankäyttö muuten on järkevää. Sairaanhoitaja tienaa keskivertopalkansaajan verran.
Palkkaeroja tasaa onneksi myös progressiivinen verotus. Niin kauan kuin hyvinvointiyhteiskunta julkisine terveys-, koulutus- ja turvallisuuspalveluineen halutaan säilyttää, lääkärin kuuluukin maksaa tienaamastaan lisäeurosta selvästi isompi osa yhteiseen kassaan kuin lähihoitajan.
Palkat ovat ihmisten keksimiä ja sopimia, jonkin verran koulutukseen, osaamiseen, vastuuseen ja kysyntään pohjaavia, mutta eivät ammattien arvostusmittari.
—
Jatkojuttumme samasta teemasta Peruspalkka vaihtelee hoitoalan sisällä – keskustelu ryöpsähti on julkaistu 25.4.2022.
—
Mielestäni tämä teksti unohtaa että hoitajien kokonaisansioihin kuuluvat myös ilta- ja yölisät. Mikäli tekisi säännöllistä työaikaa, olisi palkka 2500 euron hujakoilla. Kuka haluaa uhrata perhe-elämänsä ja säännölisen vuorokausirytmin 3100 euron palkalla?
Hyvä näkökulma, kiitos siitä. Aktiiviseen some-keskusteluun jutusta ja teemasta kommentoin FB:n Talousklubi-ryhmässä:
Tilastokeskuksen ansiotiedot ovat mediaaneja. Sairaanhoitajien / kätilöiden määrä on aineistossa 55.300 eli kattava ja keskiansio 3 115 e/kk. Kuntasektorilla (45.600 havaintoa) mediaani oli 3 137 e, yksityisellä sektorilla (9.100 hav.) 3 013 e ja valtiolla (590 hav.) 3 554 e. Varmasti yksilötasolla palkoissa on vaihtelua tehtävästä ja kokemuksesta riippuen kaikissa ammateissa. (Puolet sairaanhoitajista / kätilöistä sai v. 2020 kokonaisansioita yli 3 115 e/kk ja puolet alle.)
Sairaanhoitajien kokonaispalkka ei ole suoraan vertailukelpoinen muiden alojen kanssa, koska siihen liittyy vuoro- ja yötyötä ja ylityötä, joka vähentää aikaa perheen kanssa. Kokonaispalkan käyttö on tahatonta vääristelyä. Se olisikin kohtuullista, jos päivätyötä tekevä sairaanhoitaja saisi 3100 Euroa kuussa keskimäärin. Yötyö, josta saa bonusta pilaa koko seuraavan päivän ja tekee sinut väsyneeksi moneksi päiväksi. Viikonlopputyö ja iltatyö estää perheen yhteisen ajan. Sairaanhoitajat saattavat olla jopa puolet vähemmän aikaa perheidensä kanssa kuin sinä. Ei ole reilua olla huomioimatta tätä palkkavertailussa.
Suoriteperusteinen palkkaus olisi toivottavaa, jos se järjestettäisiin kunnolla. Suuremmasta työmäärästä ja vastuusta enemmän palkkaa.
Mutta myös yleispalkkauksen täytyy parantua. Suomen sairaanhoitajien peruspalkan tulisi olla vähintään yhtä korkea kuin Suomen peruspalkkojen mediaani. Suomen sairaanhoitajat saavat suhteessa koko yhteiskunnan keskimääräisiin palkkoihin surkeinta palkkaa koko Euroopassa. Espanjalla, Italialla ja Kreikalla on varaa maksaa suhteessa parempaa palkkaa sairaan- ja lähihoitajille kuin Suomella. Asia ei siis ole rahasta kiinni, vaan tahdosta. Sairaanhoitajille kuuluisi 10% ylimääräinen palkankorotus.
Minä tein kahta työtä seitsemän vuoden ajan kun yhdellä duunilla ei perheellinen mies tullut toimeen.
Tosi vitsikästä tehdä 60 tunnin työviikkoa.
Aivan samoin hoitajienkin peruspalkkaa pitää katsoa ilman mitään lisiä josta on ylityöt, yö, ilta, sunnuntaikorvaukset siivottu niin sitten nähdään mikä on todellinen tilanne.
Hyviä kommentteja lääkärillä ja Jannella
Kiitti Janne hyvästä perustellusta näkökulmasta.
En nyt välttämättä ottaisi kantaa omaan aikaani perheeni kanssa, koska et tunne henkilökohtaista tilannettani.
Jokin järkevä palkankorotus on varmasti paikallaan. Viittaamasi 10 % on suunnilleen puolet siitä, mitä Tehy vaatii ylimääräistä korotusta porrastettuna 5 vuodelle. (1,036^5)-1 = 19,3 %)
Hyvä näkökulma mielestäni myös tämä:
”Suoriteperusteinen palkkaus olisi toivottavaa, jos se järjestettäisiin kunnolla. Suuremmasta työmäärästä ja vastuusta enemmän palkkaa.”
Olen röntgenhoitaja, palkka 2550. Onko se mielestäsi hyvä? Sisältää ikälisän, erityisvastuita ja AMK-tutkinto yhtä pitkä kuin sairaanhoitajilla. Tilastoissa näkyy se että osa tienatakseen paremmin tekee ylitöitä. Harva röntgen on yön auki. Itse työskentelen sellaisessa. Yölisä on 40%
Kiitos hyvistä näkökulmista. En ota Antti kantaa siihen, onko juuri sinun palkkasi hyvä vai ei, mutta nöyryttävä se ei ole ja se on esimerkiksi isompi kuin oma keskipalkkani yrittäjänä viime vuosina.
Keskustelussa täällä ja somen puolella on tullut esiin paljon hyviä näkökulmia, kuten vuorotyön kuormittavuus verrattuna päivätyöhön, järkevämpään suoriteperusteiseen palkkaukseen pyrkiminen.
Tässä on myös kyse siitä, että isojen ammattiryhmien on helppo saada äänensä kuuluviin ja toistaa viestiä huonoista työoloista ja kompensaatiosta (esim. hoitoala, opettajat). Työ on ehdottoman tärkeää ja vaativaa. Vertailun tarkoituksena oli osaltaan osoittaa, että esim. sairaanhoitajan keskimääräinen kk-ansio ei ole mitenkään alakantissa suhteessa keskimääräiseeen suomalaiseen palkansaajaan. Monilla aloilla tehdään raskasta ja eri tavoilla vaativaa työtä.
Järkevät korotukset palkkaukseen ovat varmasti paikallaan, mutta vaatimukset ovat todella isoja jo pelkästään julkisen talouden (meidän kaikkien) maksukyvyn kannalta. Hoitajapulaa ei ratkaista pelkästään palkankorotuksilla ja saman viestin toistaminen ei myöskään edistä alan mainetta. Tarvitaan myös tekoja ja konkreettisia, realistisia ratkaisuehdotuksia niin liitoilta kuin muiltakin työolojen, palkitsemisen kuin alan maineen ja arvostuksen vaalimiseksi.
Sairaanhoidossa kyse monasti toisen hengestä, myös lentokapteenilla sama juttu, toinen näistä vaan saapi paaaljon enempi palkkaa ?
Artikkeli on valitettavan asenteellinen jo lähtökohtaisesti. Kolmivuorotyö, jota monet hoitoalalla tekevät, on tunnetusti terveysriski ja hyvin kuluttavaa. Sitä ei yksinkertaisesti voi tehdä koko työuransa ajan pitääkseen yllä korkeampaa ansiotasoa.
Vaikka tekisi pitkäänkin päivää yrittäjänä, yrittäjällä on usein vapaus olla tekemättä säännöllisesti yö- tai pyhätyötä.
Seuraan läheltä perhettä, jossa perhe on jakautunut kahtia. Isä ja lapset elävät omaa aikatauluaan. Äiti on joko töissä tai nukkumassa. Kutsu töihin käy tiheään, koska sijaisia ei ole saatavilla. Huoli potilaista saa lähtemään töihin. Myös tuplavuorot ovat tavallisia. Äidin puheessa esiintyy jatkuvasti merkkejä työuupumuksesta. Myös kollegat ovat uupuneita. Ainoastaan peräkkäiset vapaapäivät mahdollistavat ns normaalia arkea yhdessä. Ne ovat myös ainoita palautumisen hetkiä.
Ala on kriisissä eikä sitä ymmärretä alkuunkaan.
Kiitti hyvistä näkökulmista myös Irene, Eero, Jukka!
Aihe selvästi kiinnostaa ja keskustelu on todella tärkeää. Kirjoituksen ei ole tarkoitus olla asenteellinen, mutta toki se on näkökulmajuttu – tarkoitus erityisesti avata näkökulmia monipuolisesti.
Miksi ei arvosteta oikeasti hoitajia, jotka ovat lähellä ihmistä, auttavat asioissa, jotka ovat perustavanlaatuisia elmässä ja elossa pysymisessä. En ymmärrä miksi enemmän arvostetaan johtajia, esimiehiä, koneiden käyttäjiä. Kuitenkin hyvin moni ihminen pitää terveyttä yhtenä tärkeimmistä asioista elämässä. Miksi ei siis OIKEASTI arvosteta ammatteja, joissa tuetaan ihmisen terveyttä ja hyvää elämää ja ollaan erittäin lähellä ihmistä jokaisessa elämänvaiheessa. Missään muussa ammatissa ei olla näin lähellä ja näin herkkien asioiden äärellä.
Keskipalkka ei ole reilusti laskettu, pitäisi verrata tuntipalkkoja. Hoitajat tekevät työvoimapulan takia järkyttäviä määriä ylitöitä. Eivätkä pelkästään ilosta ja ahneudesta, vaan myös myötätunnosta työkavereitaan kohtaan. Väsymys , kiire ja stressi vaarantavat potilas- ja työturvallisuutta jatkuvasti. Palkka ei minunkaan mielestäni ole nöyryyttävä. Se on vain riittämätön pitämään ihmiset hoitoalalla. Jospa ei nostettaisikaan palkkoja kuin perus, vaan laskettaisiin verotusta hoitoalalla työskenteleviltä, vaikka enintään 14%, ylitöitä myöten?
Tunnistan tuon salla-hoitajan työelämästä, valitettavasti. Saikuttajia ja lusmuja on joka alalla. Myös näitä, jotka tekevät ja osaavat enemmän kuin muut. Henkilökohtainen palkanlisä on jo käytössä.
Opiskelin 4,5 vuotta kätilöksi, unelma-ammattiini ja valmistuin yli 20 vuotta sitten.
Työskentelen yhdessä Suomen suurimmassa synnytysyksikössä. Synnytyksiä on yli 4000 vuodessa. Meillä kätilöt osallistuvat niin synnytysten hoitoon, vastasyntyneiden elvytyksiin, sektioissa instrumenttihoitajan ja valvovan hoitajan rooleihin, heräämöhoitajan rooliin sekä jokapäiväiseen synnyttäjien ja raskaanaolevien päivystystoimintaan. Työtehtäviä ja vastuualueita on siis lukuisia.
Kiire on kuvannut työtämme viimeiset neljä vuotta liki jatkuvasti. Lakisääteiset tauot jäävät usein pitämättä. Edes vessassa ei meinaa ehtiä käydä. Joskus tuntuu, että vuoron aikana vain juoksee huoneesta toiseen avustamaan ja auttamaan.
Meillä ei ikinä ole sellaista hetkeä, että voisimme koko työporukalla kokoontua viettämään pikkujoulua, läksiäisiä, illan viettoa, kehittämispäivä, koska aina osa meistä on töissä ja osa nukkumassa ja valmistautumassa tulevaan yövuoroon. Juhlapyhistä joka toinen vietetään töissä, ei perheen ja ystävien parissa. Oli tietenkin selvää, kun alalle hakeuduin, että tulen tekemään kolmivuorotyötä. Myös perheeni on siihen tottunut. Nyt kun kilometrejä on jo takana, huomaan kuitenkin, että elimistölle tämä jatkuva vuorojen kääntäminen on todella raskasta.
Raskaaksi käy myös se, että jatkuvasti puuttuu henkilökuntaa. Sijaisia ei ole ja se tarkoittaa sitä, että puutteet revitään meidän vapaa-ajastamme. Useat tekevät paljon lisätöitä paikkaamalla puutteita. Moni kustantaa sillä lastensa harrastuksia tai yleisestikin elämää, onhan asuminen todella kallista täällä PK-seudulla. Pidemmän päälle jatkuva lisätöiden tekeminen käy kuitenkin raskaaksi.
Viimeisimmän vuoden aikana on tullut voimaan myös käytäntö, että kesälomaa saa pitää kesä-elokuussa yhtäjaksoisesti vain kolme viikkoa. Syynä siihen on se, että kesäsijaisia ei enää saa. Tämä ei varsinaisesti toimi houkuttimena tulla tai jäädä alalle.
Alani suurin ongelmakohta on palkkaus. Se, että noihin keskiarvopalkkoihin päädytään, tarkoittaa sitä, että olet viettänyt n pyhäpäivistä ja öistä ison osan töissä. Peruspalkka on niin pieni, että esim yksinhuoltajan rahat eivät meinaa riittää. Ei, vaikka miten tarkkaan eläisi. Tämän on nykynuoriso ymmärtänyt. He eivät enää hakeudu alalle, jossa palkka on alhainen ja etenemismahdollisuudet huonot.
Toinen ongelmakohta on johtaminen . Johto on vanhanaikaista ja autöritääristä. Määräykset tulevat ylhäältä, joten neuvotteluvaraa on heikosti tai ei lainkaan.
Kolmas ongelmakohta on riittävä henkilökuntamäärä. Se mitoitetetaan låhtökohtaisestikin niin alhaiseksi, että mitään pelivaraa ei jää. Vuorot ovat kiireisiä ja ei ole mitenkään taattua, että edes lakisääteiset tauot ehtisi pitää. Saati, että aikaa jäisi kehittämistyöhön tai muuhun vastaavaan. Eikä ole mitenkään taattua, että vuorossa olisi edes minimimäärä henkilökuntaa. Sitä ei valvo mikään lautakunta tai instanssi. Vuorossa pitää vaan ”selvitä” tai ”pärjätä” sillä mitä on. Se on syönyt meiltä eniten työkavereita pois. Laskin tuossa taannoin, että parissa vuodessa meiltä on lähtenyt vähintään 11 kätilöä pois, koska eivät enää halua työskennellä jatkuvassa kiireessä.
Tämä on minun näkemykseni siihen, miksi nykyinen palkka ei enää riitä. Että saisimme lisää uutta henkilökuntaa, täytyy palkkaus saada vastaamaan 2020-luvun pohjoismaista tasoa. Sen lisäksi täytyy paneutua alamme muihin ongelmakohtiin, kuten johtamiseen.
Itse olen vielä toistaiseksi päättänyt jäädä alalle, koska yksinkertaisesti rakastan työtäni. Minulla on myös maailman parhaat työkaverit. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tarvitsemme parempaa palkkaa!
Tosi hyviä ja perusteltuja näkökulmia Sari, samoin Marika ja Aatu. 👍
Tärkeää keskustelua.
Käsittääkseni palkkauudistuksessa on kyse peruspalkkojen nostamisesta, ei mediaanipalkkojen(sisältää yö-, viikonloppu- ja ylityölisät) nostamisesta. Lähihoitajan peruspalkka KVTES:n mukaan on 2270€/kk. Kun tästä otetaan pois verot, jää käteen karkeasti 1800€ kaikkiin elämisen kustannuksiin. Tokihan sillä yksin pienessä asunnossa elävä ihminen selviää, mutta ei sillä perheellinen paljon lomamatkoihin säästele, jos edes lyhentää lainojaan.
Yhtään väheksymättä,niin on tuo palkka jo aika hyvä tällä hetkellä. Parin sadan euron kk korotuksen hoitajat kyllä ansaitsevat, mutta pääasia taitaisi olla lisä työvoima vuoroihin,ei palkka. Näin itse kun käteen jää se 1200-1700€/kk,(johon siis kuuluu lisät,ei erikseen niitä) ja teet yhtälailla vuorotyötä,jossa ei kerkeä pitää taukoja ja ylitöitä kertyy (niistä muuten maksetaan normi palkka,ei ylityölisää) iltalisä on sen 1,05€ ja yö lisä 2,05 tuntipalkka on sen 10,50€,niin tuo nykyinen palkka kuulostaa aika ruhtinaalliselta
Seuraavaksi tulee ne vastuut. Kuinka moni työssään tiskaa, tekee ruokahuoltoa, pesee pyykkiä, suorittaa perushoidon ja potilaan seurannan, suihkuttaa, saunottaa ja syöttää, suorittaa haavanhoidot, ym. Jakaa ja tilaa lääkkeet, antaa ne, tarkistaa reseptien voimassaolon, hoitaa saattohoitolääkitykseen asti kaiken (huumelääkkeeksi luokiteltavat kipulääkkeet noin mm.), tekee pyykki- ja tuotetilauksia ja omaa sellaiset kirjalliset taidot, tietotekniikasta puhumattakaan, että pystyy ne kirjalliset työt hoitamaan kaiken muun lisäksi? Ja omaisyhteistyötä joka sekin vaatii tiettyjä taitoja.
Unohtamatta jatkuvaa perehdytystä mitä ala nykyisin on, ja oppilaan ohjausta ja arviointeja. Koko ajan pitää kouluttautua ja lääkeluvat suorittaa viiden vuoden välein (oikeasti iso ja tärkeä asia, mutta sielläkin sisältö laajenee jatkuvasti).
Tällä alalla palkastakaan ei useimmissa paikoissa neuvotella. Palkka on se minimi tai pari euroa yli. Ota tai jätä.
Kiitos edelleen Suvi ja ihmettelijä tärkeistä näkökulmista.
Mediaanipalkka nousee euromääräisesti samassa tahdissa peruspalkkojen kanssa, koska peruspalkan nostaminen nostaa kaikkien palkkoja. Mediaani on aineiston (suuruusjärjestyksessä) keskimmäinen havainto ja kuvaa paremmin alan keskiansiota kuin esimerkiksi keskiarvo, jota ns. out-lier:it, äärihavainnot voivat häiritä.
Jätittekö yrittäjänä ihan tarkoituksella vertaamatta yritysveron ja ansiotuloverontasoeron? Lisäksi palkansaaja ei voi yrittäjän tapaan edes kikkailla verojensa kanssa. Ansiotulot näyttävät yrittäjillä jäävän kovin pieniksi, ja on kyllä selvää miksi.
Tässä ei nyt ollenkaan oteta huomioon että sairaanhoitajan tuo mediaanipalkka rakentuu yli- ja vuorotyölisistä tässä. Ei mikään ammattikorkeakoulun käyneen palkka ole näin pieni, kaikki muut listassa saman palkan lähettyvillä eivät tee vuorotöitä, eli jos palkka katsottaisiin taulukossa ilman lisiä, pompahtaisi hoitajat listan alapäähän
Mummukka3,
Kannattaa lukea juttu vielä kerran ja miettiä miksi se on kirjoitettu. Siksi että viestintä hoitoalan palkoista on julkisuudessa todella yksipuolista.
Jos sinua kiinnostaa minun yritys ja sen tilinpäätöstiedot, googlaa Sarimedia Oy. Edelleen jos kiinnostaa minun palkka, googlaa Iltalehden juttu sijoitusalan ihmisistä veropäivän tienoilta. Nostan yrityksestäni palkkaa ja maksan siitä ansiotuloveroa, kuten kuka tahansa palkansaaja.
Pelkästään tämän jutun tiimoilta tehdyn työn ja kommentoinnin tuntikorvaus jää luultavasti pienemmäksi kuin yhdenkään tes:in tuntipalkka taulukossa edellä. Sitä on yrittäjän työ ainakin välillä eikä siinä mitään.
Jos mietit verokikkailijoita, kannattaa vaikka googlata viime vuosien uutisia lääkäriyhtiöistä ja heidän verojärjestelyistään. Jokainen yrittäjä ei ole kikkailija ja ilman yrittäjiä ja yrityksiä nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei olisi mahdollista ylläpitää. Kaikkia tarvitaan.
All the best. 👍
”On toki huomattava, että valtaosa alan työntekijöistä ei varmasti ole turhaan ”saikulla”.”
Onko tästä jotain julkista dataa, vai perustuuko näkemys hoitajien työmoraalista fiilikseen?
Muistan taannoisen uutisen, jossa kerrottiin että ”Mäntsälässä vuonna 2014 jokainen kunnan työntekijä oli poissa keskimäärin 17 viikko vuodessa. Eli poissaoloja oli 87 päivää vuotta kohden. Kun Mäntsälän kunnalla on henkilöstöä 1 336 henkeä, kertyi poissaolopäiviä 115 377 vuoden aikana. Se on 450 keskimääräisen pituista työvuotta.”
Moiset uutiset luovat kateelliselle lukijalle epäilyksen julkisella alalla toimivien työntekijöiden asenteesta. Tietysti on myös mahdollista, että julkisiin virkoihin juuri Mätsälässä hakeutui/pääsi henkisesti ja fyysisesti erityisen sairaita ihmisiä ja muualla tuota ongelmaa ei ole.
Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on n.2400-2500€/kk. Se on palkka, jota tulisi vertailla muiden alojen tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Mikäli palkkavertailuun lasketaan kokonaisansioissa näkyvät lisät ja ylityöt, niin se vääristää koko palkkkakeskustelun. Ja se sairaanhoitajan palkka ei tuosta nouse kuin olemattoman ikälisän myötä, kun on tarpeeksi pitkään ollut töissä. 3100€/kk ansioihin ei ole mahdollista päästä säännöllisesti mikäli ei tee ylitöitä. Jonain yksittäisenä kuukautena (joulu, juhannus) voi päästä, jos on pyhät töissä.
että olet yrittäjä on oma päätös mutta jos olisit mihin tahansa palkansaaja olen varma että halusit kunnon palkka joka vastaa mitä olet opiskelut ja että ottaisi kanta oma työvuoro. Keskipalkka EI KOSKAAN kerro totuutta vaan antaa yleismittari että bloggaja/artikkelin kirjoittaja voi käyttää ja anna vaikutelma, niin kuin tässä artikkelin otsikko näyttää. Jos kaikki olisi ihana, ei takuulla varma sairaanhoitaja olisi taistelemassa oma palkankorotusta, eikä Suomessa olis sairanhoitaja pulaa.
Kiire on suhteellista. Voi olla hyvinkin työntäyteisiä päiviä, mutta sitten on hiljaista ja hoitajat puhuvat keskenään omista asioistaan pitkiä aikoja.
Kaikissa työpisteissä ei paine ole lähestulkoonkaan samanlainen. Se pitäisi näkyä palkassa kuten myös henkilökohtainen ahkeruus.
Itse työskentelen päivätyössä sairaanhoitajana ja palkkani on 2450e. Vain pari sataa vähemmän kuussa tienaa kälyni siivoojana. Toki arvostan heidän työtään ja heitä tarvitaan, mutta minun ammattitaidostani ja tiedostani saattaa riippua ihmisen henki. Eikö se olisi enemmän kuin 200e arvoinen?
Kuten täällä monet ovat kirjoittaneet palkkavertailua voisi tehdä myös niin, että on peruspalkat rinnakkain ja vuorotyötä tekevät erikseen vertailussa. On tuhansia hoitajia ja terveydenhoitajia, jotka tekevät työtään peruspalkalla.
Jo vuosikausia on hoitotyö ollut usein pelkästään työvuorosta selviytymistä. Jatkuva aliresurssointi.On aikamoinen henkinen kuormitus itse työstä mutta myös siitä, että et pysty tekemään työtäsi riittävän hyvin. Henkilöstöpula on valtava jo nyt ja tulee pahenemaan. Osaston esihenkilö kulkee lähes päivittäin työvuorolistan kanssa kyselemässä voiko joku jäädä töihin, kun sijaista ei ole saatu. Aikaa menee valtavasti jatkuvaan henkilöstön hankintaan. Se on kaikki pois esihenkilön muusta työstä, tuesta ja läsnäolosta, mitä tässä tilanteessa tarvittaisiin. Henkilökunta tekee aamusta iltavuoron perään, kun ei sijaisia saada, potilaita ei voi jättää hoitamatta eikä myöskään työkavereita pulaan jne. Aivan varmaan jatkuva lisätyö näkyy myös noissa keskiansioissa. Toki jotkut tekevät lisätyötä myös ansaitakseen lisää eri elämäntilanteissa.
Palkkaa on aivan välttämätöntä nostaa. Jotkut sanovat, että pelkkä palkan korotus ei auta. Tarvitaan lisää henkilöstöä. Kyllä sitä tarvitaan, että työvuorossa olisi riittävästi henkilöstöä, mutta hoitotyöhön eikä edes koulutukseen sitä ei saada ellei palkkausta korjata. Vai miksi kymmenet tuhannet hoitotyöntekijät ovat kouluttautuneet muihin ammatteihin tai lähteneet ulkomaille töihin. Miksi TEMin tilaston mukaan esim alkuvuonna oli yli
30 000 hoitajan tehtävää haussa yhden kuukauden aikana. On hakuja, mutta ei aina ole yhtäkään hakijaa. Juuri oli artikkeli, jossa esim. Vantaan kaupungilla on tällä hetkellä 300 hoitajan vaje.
Hoitotyön lähi- ja keskijohto on puun ja kuoren välissä. Tiedetään tilanne, viedään asiaa eteenpäin, rustataan perusteltuja hakemuksia, että saataisiin vakansseja lisää. Ei auta. Ja olisiko siitä edes hyötyä, kun tulijoita ei ole. Kaikki resurssit tulevat poliittisilta päättäjiltä.
Jos alalle olisi vetovoimaa saataisiin myös pitovoimaa. Riittävä henkilöstö pystyisi ja jaksaisi tehdä työnsä, olisi aikaa kehittää omaa työtään, jne. Olisi mahdollista huolehtia työhyvinvoinnin perusasioista, joka vähentäisi myös sairaslomia. Henkilöstön määrän lisääminen, ja esim riittävän sijaisten saannin turvaaminen esim sijaispoolin avulla olisi tärkeää. Silloin olisi omat,vakituiset ja etenkin perehdytetyt sijaiset. Mutta ei. Tehostamisen nimissä on resurssit minimissä. Ei aina huomioida esim toiminnan muuttumista tai potilaiden hoitoisuuden lisääntymistä. Paljon on kuitenkin esim. varaa maksaa vuokratyöntekijöistä vuosittain.
Kiitos jälleen hyvistä, erilaisista näkökulmista ja kommenteista. Mm. ”Minä vaan” perusteltuja, konkreettisia, ratkaisuhakuisia argumentteja johtamisesta ja resurssoinnista. 👍
Teen vaativuusluokalta korkeinta työtä omassa sairaanhoitopiirissä, nettopalkka oli 2600€ ja brutto 3000€. Lisien osuus palkasta oli bruttona 966€…. Kolmannes palkasta muodustuu siitä, että teem vuorotyötä.
Kouluterveyden hoitajan palkka on keskimäärin n.2900€/kk. Samaan aikaan heidän kollegoiden luokanopettajan palkka on 3600€/kk ja lääkärin 6500€/kk.
Terveydenhoitajan koulutus on samalla vaativuustasolla luokanopettajan kanssa ja työn vaativuus/kuormittavuus on ainakin samalla tasolla, joskin terveydenhoitajat ovat töissä kesälläkin. Jostain syystä palkoissa on 20% – yksikköä eroa.
Lääkärien tuotos/panos ei ole 2x terveydenhoitajan tuotosta isompi heidän työskennellessä työparina. Jostain syystä lääkärin palkka on kuitenkin yli 100% yksikköä suurempi.
Mielestäni ekonomistilta voisi odottaa terävämpää analyysiä. Maailma ei vain pyöri niin, että kaikki shorttaavat osakkeita ja kirjoittavat sijoisoppaita. 2020-luvulla olisi hyvä korjata patriarkaarisen yhteiskunnan vääristyneitä rakenteita oikeudenmukaisilla naisvaltaisten alojen palkkauksella.
Mistä nämä palkat on revitty? Maakunnissa ja pohjoisessa sairaanhoitajat tienaavat max.2200-2800e /kk. Siis käteen jää reipas kaks tonnia.. sillä sitten elätetään perhe ja töissä pidetään porukka hengissä ja hymyillään kun haukutaan.
Palkka-asiaa täällä jo on niin paljon kommentotu, että jätän nyt kommentoimatta vaikka siihenkin olisi muutama sananen. Jutussa sivutaan myös tulospalkkausta. Olen miettinyt 20v hoitoalalla olleena, että miten ihmeessä saataisiin järkevä tulospalkkaus, jos siihen mentäisiin 🤔 Olisiko vinkkejä? Ihmissuhdetyötä on erittäin hankala pisteyttää vaikka kriteerejä olisi kuinka paljon. Jos vaikkapa ajanvaraustyössä alettaisiin maksaa extraa potilasmäärän/ajankäytön mukaan, kuka haluaisi ottaa ne potilaat, joiden kanssa menee kauemmin aikaa? Vai onnistuisiko potilaan hoidon vaativuus mitata jotenkin? Miten ja kuka sen arvioisi? Onhan esim. hoitousuusluokituksia olemassa, mutta useassa paikassa työskennelleenä olen nähnyt, etteivät nekään välttämättä kerro totuutta. Hoitoisuusluokituksen tekee potilasta hoitava itse ja jos tämä vaikuttaisi palkkaan, olisiko luokitus luotettava? Lisäksi jossain yksiköissä pidetään tosi vaativina potilaita, jotka toisessa yksikössä eivät sitä ole. Ja jokaisen potilaan hoitoisuus voi muuttua jo yhden työvuoron aikana, joten ei voi olla edes sellaisia ns. tyyppiesimerkkejä, joista voisi valita. Tai että luokituksen voisi tehdä esim. esimies. Eli en ole keksinyt hyvää keinoa millä sitä tulosta mitataan, olisiko jollain viisasten kivi tähän?
Mä en edelleenkään ymmärrä että trolleja siteerataan teksteissä ( sh Sanna) ??
Ettäs kehtaat aikuinen mies.
Nimimerkille Pekkak: Luokanopettajilla ja terveydenhoitajilla ei todellakaan ole samantasoinen koulutus. Luokanopettajilla on ylempi korkeakoulututkinto YLIOPISTOSTA eikä ammattokorkeakoulusta niinkuin terveydenhoitajilla. Ammattikorkeakoulu on entinen opistotasoinen koulu, sijoittuu ammattokoulun ja yliopiston väliin eikä ole samantasoista. Opettajilla myös erittäin alhaiset palkat koulutuksen tasoon nähden. Lisäksi myös opettajista huutava pula ja opettajia jatkuvasti vaihtaa alaa. Työ on erittäin raskasta ja kuormittavaa, kukaan ei tekisi työtä ilman pidempiä kesälomia. Tervemenoa kokeilemaan. Itse en sitä työtä tee, en jaksaisi mitenkään. Olen farmaseutti. Meistä on myös huutava pula, farmaseuteille on paikkoja vapaana lähes joka apteekissa mutta paikkoja ei saada täytettyä kun hakijoita ei ole. Työ on kuormittavaa ja meilläkin takana koulutus yliopistossa, ei ammattikorkeakoulussa. Palkkamme myös alle keskipalkan ja apteekeissa teemme vuoro-ja viikonlopputyötä. Työskentelen lähes aina eri aikaan kuin säännöllisissä päivätöissä työskentelevä mieheni ja lapseni.
Jos kokonaisansio on 3200 päivätyössä ,jossa voit pitää taukosi ,käydä WC:ssä ,juoda yms.jaksamista edistäviä asioita,näen ja koen että peruspalkka 2500 e / kk tämän työn vaatimustasoon ( tarvittava tietomäärä,kokemus,jatkuva oppiminen ,toisen ihmisen hengestä huolehtiminen esim teho/ leikkaussalit)on hieman alakanttiin.Tunteja 116.45,varallaoloa n.30 h ,ylitöitä 8 h / 3 vkoa ( noista tunneista 116 esim 3 yövuoroa / 3 vkoa.Tervetuloa kokemaan että 3200 e on vuosikausia sen arvoista mitä oman terveytesikin uhraamalla saat.Miksi sairaanhoitajat eivät ansaitsi 5 v palkkaohjelmaa jota pyytävät? On siinä töitä kuule painettu enemmän kuin 8-16 toimistoaikana.Vuorotyö kuluttaa.Useinkaan turhasta saikutuksesta ei hoitoalalla ole kyse.ja tuo varallolo jos aktivoituu ja jäät nukkumaan menetät 8 h yön tunneista.Lisäksi se on täysien tuntien päälle olevaa työsidonnaista aikaa.Jos annan näin paljon muiden hoitamiseen oman elämäni kustannuksella haluan kunnon korvauksen työstäni joka kompensoi sitä että olen 100 lasissa keskittynyt potilaaseeni koko työaikani.eli sen n.150h / 3 vkoa.6 vapaasta vähintään 1-2 NS.päivystyksen jälkeinen piilovapaa.Olen leikkausalihoitaja suuressa Yliopistollisessa sairaalassa.
Olen ylemmänkorkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut. Uskon tietäväni amk/yamk/yliopistokoulutuksen eroavaisuudet. Opiskeluajassa ja vaativuudessa sairaanhoitajan/terveydenhoitajan ja luokanopettajan välillä ei tietääkseni ole suurta eroa. Työnvaativuus/kuormittavuus on toki tulkinnan varaista. Uskon kuitenkin, että opettajat eivät tykkäisi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan työtahdista. Kukapa meistä ei haluaisi pitää koululaisten kesälomia?
Hyviä, monipuolisia kommentteja jälleen, mm. Anni.
Jos tästä kommentaarista täällä ja somessa vetää yhteen, ehkä voidaan olla monien kanssa yhtä mieltä siitä, että esim. sairaanhoitajan palkkataso ei ole nöyryyttävä, mutta hoitajien palkoissa ahkerille tekijöille, vastuu ja tehtävät huomioiden, on kehittämisen varaa yhtä lailla kuin työolosuhteissa ja resursoinnissa.
Hoitajapulaa ei ratkota pelkillä palkankorotuksilla. Alaa on syytä arvostaa ja juttunikaan ei sen osalta tee poikkeusta, pikemminkin päinvastoin. Monissa puheenvuoroissa tuodaan myös vuorotyön kuormittavuus sekä terveyden, jaksamisen että perhe-elämään näkökulmasta.
Tärkeää on minusta joka tapauksessa, että erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia voi ja saa esittää ilman niiden tai niiden esittäjien tuomitsemista. Tämäkään teema – hoitoalan palkkaus ja työolot sekä niiden kehittäminen – ei voi olla pyhitetty yhdelle mielipiteelle tai vain tietyille ihmisille tai tahoille. Teema koskettaa meitä kaikkia.
Salla-sairaanhoitajan juttua Iltalehdessä pidän täysin luotettavana. Iltalehti ei julkaise juttuja ilman lähdekriittisyyttä ja taustojen tarkistamista – eli kyse ei todellakaan ole mistään trollista vaan tärkeästä näkökulmasta muiden joukossa. 👍
Hoitajat kyllä ansaitsevat lisää palkkaa. Mutta fakta on se että niin ansaitsisi moni muukin. Monella alalla tehdään myös viikonloppuja, paljon ylitöitä, ilta-sekä yövuoroja ja lisäksi vielä matkatöitä. Eikä sielläkään palkat päätä huimaa ja peruspalkat voivat olla aivan surkeita, vaikka työ olisikin henkisesti sekä fyysisesti raskasta. Voi olla myös jopa vaarallistakin jatkuvien kemikaali altistumisien yms takia.
Olen itse kiertänyt matkatöissä ympäri suomen isoilla tehtailla ja vähän muutenkin siellä sun täällä joten tiedän mistä puhun.
Ps. Oma palkkani oli palkkahuipulla reilu 14 e/h. Jatkuvasti Matkatöissä, ei mitään toivetta normaalisti elämästä kun lähes joka viikko ma-pe hotellissa. Joskus meni jopa viikonloppukin pohjoisessa ilman mitään korvausta (paitsi kulukorvaus eli käytännössä päiväraha). Siellä olit sit jumissa ja odottelit maanantaita että pääsis edes töihin
Hoitoala pyörii pelkästään hoitajien tekemien ylitöiden vuoksi, ylitöistä pitää pystyä pääsemään eroon saamalla riittävästi työntekijöitä tekemään tarvittava työ.
Ette oikeasti voi laskea keskiansiota sisältäen ylityölisät, koska työaika kasvaa noilla palkoilla aivan luokattomaksi!
Kokeilkaapa miltä näyttävät käyrät jos suhteutatte tehtyjen tuntien määrän kokonaisansioon, oisko hieman paremmin tilannetta kuvaava? Uskallatteko?
Sitten jos aivan hurjastella haluaa, niin laskekaapa aika, jonka minkäkin alan ihminen voi keskimäärin viettää perheensä kanssa heidän ollessa hereillä ja vapaalla koulusta ym.?
Ja joo oma valinta, mutta hoitaja ei luovu ihmisarvostaan alkaessaan työskennellä hoitoalalla.
Hei
Tiedoksi ettei ammattinimikettä kodinhoitaja enää ole.
Yrittäjät maksavat itsellensä tarkoituksella pientä palkkaa ja ottavat osinkoja, summia joista ei puhuta. Tietosi palkoista ovat puutteelliset, joten tarkkaavaisuutta työskentelysi. Hoitajat eivät ole valehdelleet palkkojaan, joten siinäkin suhteessa kirjoituksesi on hölynpölyä ja jää omaan arvoonsa.
Salla sairaanhoitaja taisi ollakin esimiesasemassa jutun mukaan.
Itse teen päivätyötä hoitajana alle 2500 bruttotuloilla ja siihen ei mitään lisiä tule. Mutta tuo vähän päälle kolmen tonnin palkka kuulostaa kyllä ihan hyvältä, sen jos saisin työstäni niin ehkä jäisin alalle. Mutta en jaksa siihen uskoa, joten olen vaihtamassa alaa IT-insinööriksi
Hoitotyöntekijät ovat palkkakuopassa, työ on raskasta ja vastuullista, virta käy pois tai muihin Pohjoismaihin, jossa palkka-asiat on ymmärretty hoitaa kuntoon. Lähivuosina tarvitaan hoitajia suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä. Nuoret eivät halua raskaaseen matalapalkkatyöhön. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin korjata palkka.
Mitähää tää ihminen selittää, ai et lähärillä olis 2700e/kk, suksi suolle, mulla on kylläkin kunnalla ku olen töissä niin 500e vähemmän, kannattaa varmaan tsekata faktat ennen ku julkaisee tämmöistä paskaa.
Lähärille:
Tilastokeskuksen aineisto. Ammattiluokka 532 ”Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat”, havaintoja 71.300 v. 2020. Kokonaisansion mediaani 2.711 e. (yksityinen sektori 2.556 e, kunta 2.788 e). Ero voi selittyä sillä, että osa ammattiryhmästä saa sinua enemmän esimerkiksi vuorotyö- tai ikälisiä tms. 👍
Kaipaisin tähän palkka- ja kuormittavuuskeskusteluun hieman logiikkaa.
Kun puhutaan työn kuormittavuudesta ja vaativuudesta, mainitaan vuorotyö, yötyö jne. Asioita, joista maksetaan lisiä.
Kuitenkin, kun puhutaan palkasta, näitä lisiä EI saisi huomioida / laskea mukaan, vaan pitäisi puhua peruspalkasta. Mielestäni on hieman epärehellistä poimia vain asiat, jotka tukevat omaa kantaa.
Toisin sanoen toivoisin, että jos keskustellaan hoitajien peruspalkasta, ei mainita myöskään kuormittavuustekijöinä asioita, joista maksetaan lisiä.
Ja vastaavasti, kun keskustellaan kuormittavuustekijöistä, joista maksetaan lisiä, puhutaan myös palkoista, joissa lisät ovat mukana.
Näin keskustelu pysyy rehellisenä, ymmärrättehän? Samoin toivoisin, että lähihoitajan ja sairaanhoitajan työtä ei rinnastettaisi. Kyseessä on kuitenkin aivan eri koulutustaso, alkaen ihan vaatimuksista päästä ko. koulutuksiin.
Kyllä voisin hyvin käyttää sairaanhoitajan palkasta sanaa nöyryyttävä. En siksi, että se olisi pieni tai sillä ei tulisi toimeen, tuleehan moni muulla alalla työskentelevä toimeen pienemmälläkin, mutta sairaanhoitajan (ja muiden vastaavan tasoisten hoitajan ammattien) tutkinto on nykyisin alempi korkeakoulututkinto ja siihen suhteessa peruspalkka on nöyryyttävän pieni. Työ vaatii kädentaitojen lisäksi laajaa teoreettista osaamista ja jatkuvaa tietotason päivittämistä, johon tehtäväkohtainen palkka on aivan alimitoitettu. Peruspalkka on korvaus siitä tietotaidosta, jonka työntekijä tarjoaa työnantajan käyttöön. Vuorolisät ovat vain lisäkorvaus siitä, että työtä tehdään yhteiskunnan määrittelemän tavanomaisen työajan ulkopuolella eli sellaisina kellonaikoihin ja päivinä, joka aiheuttaa mm. lisähaasteita sosiaaliselle elämälle ja mm. terveysriskejä. Vuorolisät maksetaan ilta-, yö- ja pyhävuoroja tekeville, mutta päivätyössä vaaditaan sama osaaminen, joten vuorolisiä ei voida huomioida, kun puhutaan osaamista vastaavasta palkasta. Taulukoissa sairaanhoitajien yläpuolella on monta ammattiryhmää, joiden töitä on mahdollista tehdä ammattillisella koulutuksella tai jopa ilman koulutusta. Tämä kertoo, ettei hoitajien osaamista arvosteta ja siitä tässä palkkakeskustelussa on kyse.
Suoriteperusteinen palkka puolestaan on ideatasolla mielenkiintoinen, mutta vähänkin syvemmin ajateltuna hyvin haastava järjestettävä. Hoitotyön vaikuttavuus on monimutkainen ja hankalasti mitattava asia, sillä tehtyjen hoitotoimenpiteiden runsas määrä ei kerro välttämättä hoidon laadusta yhtään mitään. Tavoitteena meillä veronmaksajilla on kuitenkin varmasti tarpeeseen keskittyvä ja hyviin tuloksiin johtava julkinen terveydenhuolto (eli verovarat käytetään mahdollisimman viisaasti ja tehokkaasti), ja tämä hyvin usein tarkoittaa esim. huolellista potilaan omahoidon ohjausta ja kuntouttavaa otetta, jotka vievät enemmän aikaa kuin puolesta tekeminen.
Kiitos tästä mansplaining- tekstistä. Peruspalkka tosiaan on 2500, ja keskipalkkaa nostaa se että n puolet sairaanhoitajista tekee raskasta kolmivuorotyötä. Melkein saman liksan saa siis varastolla kolmivuorotyössä tai kaupan kassalla. Oikein? Työ on erittäin vastuullista, ihmishenki kyseessä. Kyse on siitä että Suomessa tästä työstä ei ole perinteisesti maksettu koska naisvaltainen ala ja ”kutsumusammatti”. No, nyt on järkyttävä hoitajapula. Silti palkka ei nouse. Pitäkää palkakartellinne, me hoitajat irtisanoudutaan joukolla. 💪
Sairaanhoitaja, KTM:lle,
Jos se on mansplainingia, että tuodaan todella yksipuoliseen keskusteluun monipuolisia näkökulmia, kuten valtiontalous, yrittäjä ja Tilastokeskuksen dataan pohjaava laaja palkkavertailu, niin kiitos sulle arvostuksesta.
Minusta tässä on enemmänkin kyse hyvästä journalismista. Asia ei ole minulle todellakaan mikään sukupuolikysymys, ja hoitoala tarvitsee arvostusta ja asioiden ratkomista monipuolisin menetelmin, joista palkkaus on vain yksi.
Juttu on herättänyt todella paljon keskustelua, jossa on tuotu esiin alan ongelmia mutta myös ratkaisuhakuisuutta ja erilaisia näkökulmia. Asiasta voi ja saa keskustella niin sinä kuin minä. Yhtä totuutta ei ole.
Itseäni harmittaa näissä terveydenhuollon palkkakeskusteluissa se, että aina puhutaan vain hoitajista ja lääkäreistä ikään kuin muita ei olisi olemassakaan. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee paljon muita, joilla on selkeästi alempi palkka kuin sairaanhoitajilla, mutta joita ilman toiminta halvaantuisi saman tien. Myös heidät on koulutettu ja heidänkin joukossaan on myös korkeakoulututkinnon suorittaneita. Oma valinta? Niin kai, mutta entä sitten? Ainako pitäisi vain vaihtaa alaa? Eikö omaa koulutustaan ja työtään kuulukin arvostaa ja pyrkiä saamaan parempaa palkkausta?
Opettajan palkat on punattu taulukosta ilmeisesti, siksi, että halutaan korostaa meidän ”hyviä” palkkoja. Todellisuudessa opettajien palkat vuodesta toiseen näkyvät tilastoissa ylisuurina, sillä tilastokeskus ottaa tilastonsa lokakuun palkoista. Opettajat saavat elo- ja syyskuun aikana tililleen ainoastaan peruspalkan, ja kyseisten kuukausien lisät maksetaan jälkikäteen lokakuussa.
Hyviä pointteja jälleen, mm. Osastonsihteeri.
Opettajalle, taulukkoon on merkitty korostetusti kiinnostavuuden ja luettavuuden vuoksi niitä ammattiryhmiä, jotka olleet lakossa viime kuukausina.
Nämä hoitajien palkkojen liioittelut alkavat ottamaan päähän. Olen itse 15 vuotta lähihoitajan töitä tehnyt mielenterveys puolella ja viimeiset 8 vuotta arki päivä työtä eikä palkkani todellakaan ole mitään yli 2700 kuussa. Ää muutaman satasen ihan alle tuon. Opiskelen parhaillani työni ohessa sairaanhoitajaksi ja mitä olen nyt katsellut sairaanhoitajien avoimia paikkoja joissa on samanlainen työaika kuin minulla nykyään ja palkkani nousisi sairaanhoitajaksi siirtyessäni jopa vain 200 euroa kuussa nykyiseen nähden ja sekin jää alle tuon tilastojen lähihoitajan kuukausi palkan.
Se että hoitoalalla saa ehkä vähän enemmän sitä palkkaa vaatii sen, että pitää lähteä kolmivuoro työhön ja todella uhrata se kaikki ilta, yö ja vloppu aika pois perheeltä ja erityisesti lapsilta.
Tässä seuratessa tätä hoitoalan taistelua olen jopa ruvennut miettimään että miksi edes luen alalle jota ei loppupeleissä näköjään arvosteta ja ala jolle voi hallitus iskeä pakkotyölainkin.
Alkaa huumori loppua.
Pakko nyt sen verran ottaa kantaa että ”hyvää journalismia” ja viittaaminen ”Salla Sairaanhoitajaan” iltapäivälehden jutussa luotettavana lähteenä ei kyllä oikein sovi yhteen. Monilla hyviä pointteja ollut kommenteissa, totuushan alasta on se että puolet AMK-koulutetuista hoitajista tekee päivätyötä, missä palkka tosiaan pyörii ikälisien kanssakin siinä 2400-2500 e, käteen jää täydellä työajalla noin 1800 e. Onko tuo riittävä palkka siitä, että olet jatkuvasti vastuussa ihmishengistä? Puhumattakaan työolosuhteista, eettisestä stressistä? Ei todellakaan ole. Kannattaisi myös miettiä että kalliiksi tulee sekin että koulutetaan ihmisiä monta vuotta korkeakoulussa ja viimeistään kolme-nelikymppisenä kaikki ovat vaihtamassa alaa. Kyllä minua ainakin huolettaa hoitoalan kriisi ja se kuka minua ja läheisiäni kohta hoitaa. Kriisi ei katoa vakuuttelemalla ihmisiä siitä, ettei heidän palkkansa ole nöyryyttävä ja on oikeasti ihan riittävä, jos ihmisten kokemus on jotain aivan muuta kuin että ”tienaan yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin ja se kyllä riittää mukavasti”. Ne jotka tienaavat reippaasti yli kolme tonnia tekevät sen ylitöillä vuorotöissä, suurin osa nuoria perheettömiä, ja kauanko luulet että jaksavat tätä?
Nimimerkille Journalisti, hyviä pointteja.
Ilmapiirin pitää myös olla sellainen, että omia näkökantoja voidaan esittää myös muuten kuin nimimerkkien suojasta. Parempi sekin kuin vaikeneminen, kuten tämäkin keskustelu ja kymmenet kommentit osoittavat.
Hyvä että keskustelu on toivottavasti mennyt vähän monipuolisempaan suuntaan ja myös se, että haasteita tuodaan esiin. Ala koskettaa meitä kaikkia sekä palveluiden että rahoituksen näkökulmasta. 👍
Pakko ottaa kantaa tähän kirjoitukseen.
Se, miksi palkkoja vaaditaan.korjaamaan on juuri siksi, että alalle ei kertakaikkiaan ole tulijoita ja loputkin vaihtaa alaa. Monissa sairaaloissa on jopa jouduttu osastopaikkoja sulkemaan, koska hoitajia ei ole tarpeeksi. Kun hoitopaikkoja ei ole, niin monia toimenpiteitä on jo pitänyt siirtää. Eikä se ole vain lakon aikana, vaan tästä osaajapulasta on kärsitty jo kauemmin.
Pitää myös mainita kirjoittajalle, joka kyseenalaisti, että onko se työ myös virka-aikana niin raskasta ja vastuullista. Kyllä se vaan on. Joka hetki olet vastuussa potilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta. Tässä ammatissa joutuu mihin aikaan tahansa tekemään itsenäisiä päätöksiä potilaiden hoidosta eikä se lääkäri ole koko ajan saatavilla
Monilla osastoilla ei ole edes samassa tilassa.
Vahingot, onnettomuudet ja elämän muut kriisit eivät katso kellon aikaa. Ja silloin monesti se ensimmäinen kontakti ja rinnalla kulkija on hoitaja.
Tulospalkkauksesta olen samaa mieltä muutamien kirjoittajien kanssa. Hoitotyössä sen mittaaminen voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi nopea ja ”tehokas” hoito ei aina ole sitä, mikä on potilaalle sitä parhainta hoitoa.
Isoin ongelmakohta on siinä että sairaanhoitajan ja lääkärin ero osaamisessa on vain marginaalinen ja siitä huolimatta lääkäri tienaa yli kaksi kerta enemmän kuin sairaanhoitaja. Tärkeämpää olisi leikata läärin palkkaa ainakin 2500 eurolla ja siirtää se sairaanhoitajien palkkoihin.
Lääkäri on muutenkin täysin absurdi ammatti, koska se lääkärin työn kontribuutio talouskasvulle on tasan nolla. Tai oikeastaan se on negatiivinen, koska lääkärin aivot ovat pois tuottavasta insinöörityöstä.
Aina vaan puhutaan sairaanhoitajista, mutta lähihoitajahan sen likaisentyön tekee ja palkka nettona 1500€/kk käteen yksityisellä repii siitä sitten huumoria
Entäs yksityisektorin lähihoitajat, olin yksityisellä mielenterveys ja päihde puolen ohjaaja.
Olen 54 v mutta työkokemus on kertynyt muualta, joten ikä/ kokemus lisiä ei ollut.,Brutto palkka oli 1962€/kk, vuokran jälkeen käteen jäi 700€, väitätkö,.ettei ole nöyryyttävä palkka? Sain jo -90 luvun alussa telakalla nöösipoikana parempaa palkkaa.
Pyytäkääs parit palkkalaskelmat ihan sinnään näytille ja julkaiskaa niin nähdään mitä ne oikiasti on. Tuollaisia ei nähnyt ikinä. Eikä ylityöt ja vuorolisät kuulu peruspalkkaan vaan ovat lisiä.
Hoitajien palkka on nöyryyttävä. Voisiko artikkelin kirjoittaja myöntää sen ja oikaista virheensä? Jos artikkelin kirjoittaja ymmärtää lukemiaan kommentteja, hoitajien palkka, mitä yritetään korottaa ei ole se palkka, mikä näkyy tilastoissa lisineen, vaan se todellinen peruspalkka, jota hoitajat saavat ihan oikeasti, jos heillä ei ole lisiä palkkaa nostattamaan. Ihmisen henkiinjäämistä ja kärsimyksien lieventämistä toteuttavasta hoidosta pitää maksaa työntekijälle korvaus, joka mahdollistaa hoidon toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön pysymisen ja hakeutumisen alalle. Palkan lisäksi on muitakin parannuskohteita, mutta palkka on tärkein ja jostakin on aloitettava parantaminen.
Jannelle tiedoksi
Hoitoala ei ole Suomen ainoa vuorotyössä olevien työsarka.
Siivoojalla yksityisellä puolella ei ole ikälisiä, vaan se vaihdettiin koulutuslisään. Eli tuntipalkka 11.02 e + 1%. Tämä kerrotaan kuukauden työtunneilla 161.25 ja päästään bruttotuloihin 1 794,71 e / kk.
Iltalisä 0.72 e / h ja yölisä 1.33 e /h.
Jos siis tekee työvuoroa, johon lasketaan 5 h iltalisää, palkka nousee 77.4 e tai yölisä max 7 h / vuoro, tulos on 200.16 e / kk.
Lauantailisiä ei ole, sunnuntai 100% tehtyjen tuntien osalta. Sunnuntaityötä ei kauheasti ole, koska kauppojen yms vastaavien sunnuntaisiivoukset tehdään usein lauantai iltana kustannussyistä.
Eli yötöissä oleva yksityisen puolen siivooja voi tienata alle 2000 e / kk.
Reilusti huomioitu vai?
Kuntapuolella siivoojien palkat ovat 200-400 e korkeammat kuukaudessa kuin yksityisellä puolella. Tämä vääristää keskipalkkatietoja huomattavasti.
Koulutus toki ei kestä kuin 15 – 3 vuotta, toki riippuen alan työkokemuksesta tai muusta koulutuspohjasta.
Arkipyhäkorvauksissa kieroillaan, se kun on tuntityöläisten kohdalla mahdollista. Kuukausipalkkalaisia kun eivät kaikki ole.
Moni paikka siivotaan illalla tai yöllä ja kyllä se ilta- ja yötyössä oleva on poissa perheensä luota. Miksi nämä vuorot ovat rasite vain hoitoalla?
Kun tes:ssä lukee, että arkipyhäkorvaus kuuluu maksaa silloin, kun arkipyhä osuu työtuntijärjestelmän mukaiselle työpäivälle, niin monessa paikkaa työvuorolistassa tuntitekijöille merkitään vapaapäivä.
Jos tulee akuutti tekijätarve, niin keikkalainen / nollasopparilainen kutsutaan hätiin lupaamalla tunnin ylimääräinen palkka tai uhkaamalla ilmoittaa työkkäriin ja liittoon, että tekijä kieltäytyi töistä, jolloin ei tule palkkaa eikä soviteltua päivärahaa.
Riippuu esimiehestä kumpi vaihtoehto annetaan.
Se, että ruoka on uunissa tai lapsia ei saa äkkitilanteessa hoitoon, ei ole tarpeeksi hyvä syy kieltäytyä töistä.
Ja mitä tulee ylitöihin, niitä ei ole. Jos päivälle tulee pituutta 10 h, tai työviikolle 60 h, niin tasoitusjaksolla nämä tasoitetaan, jolloin rahallista korvausta ei ole pakko maksaa. Työnantaja ei tarvitse lupaa nykyään tuntien tasoittamiseen.
Jos taas et ehdi tehdä siivoustyön mitoitukseen perustuvia listatöitä työajallasi, sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko teet omalla ajallasi ilman palkkaa tai jätät tekemättä.
Tämä jälkimmäinen tosin on nimeltään töiden laiminlyönti, siitä voi tulla varoitus ja parin sellaisen jälkeen on tiedossa lopputili ja karenssi, koska aiheutit lopputilisi ihan itse.
Toki alalla voi työt loppua jo ihan siksi, että asiakas ei tykkää naamastasi, haluaa sinut ulos työkohteesta ja jos työnantajalla ei ole muuta työtä heti tarjota, ei tule palkkaakaan.
Se on tämä 0 – 37.5 h / vk, mikä mahdollistaa tämän.
Sitäpaitsi mitä tulee hoitajien ylitöihin, millä perusteella työnantaja voi rikkoa työsuojelulakeja teettämällä hoitajalla ylitöitä lakisääteisten 250 + 80 h / vuosi yli?
Ovatko palkkaa vaativat hoitajat niin munattomia, etteivät saa tai voi viedä työaikalakirikkomuksia työsuojelupiiriin?
Sairaanhoitajan palkka ei varmaan ole nöyryyttävä, mutta selvästikin työn kuormittavuuuten nähden niin alhainen, että alalle ei saada riittävästi työntekijöitä eikä opiskelijoita. Jos palkkauksen ja työtyytyväisyyden eteen ei tehdä selviä parannuksia, olemme ennen pitkää tilanteessa, jossa hoitolaitoksia, palvelukoteja, sairaaloita jne. joudutaan sulkemaan, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Siinä vaiheessa ei tilannetta enää korjata pikku parannuksin eikä
ulkomailta pestattavilla hoitajilla. Suomi ei näet ole ainoa hoitajapulasta kärsivä maa. Minä ehdottaisin kunta-alalle peruskorotuksen (nyt 2 %) päälle euromääräisiä korotuksia, esimerkiksi 70 euroa/kk kaikille parin seuraavan palkkakierroksen aikana. Näin suosittaisiin matalapalkkaisia ja ratkaisu olisi myös hieman edullisempi. Rahoitusta hankkisin nostamalla yleisen alv:n 25 prosenttiin eli samaan kuin mikä se on Ruotsissa ja Tanskassa.
Toki ratkaisu on sekin, että jätetään vanhukset hoitamatta, jokainen pärjätköön, miten itse parhaaksi näkee. Se olisi halpa ratkaisu, ei tarvittaisi lisävelkaa eikä verojen korotuksia, mutta kuka tai ketkä olisivat ratkaisun takana.
Sivuhuomautus: Miksi on niin, että hoitajien palkat ovat Ruotsissa noin 20-30 prosenttia parempia kuin meillä, mutta paperimiesten kohdalla tilanne on aivan päinvastoin? Näin ainakin UPM on meille kertonut.
En kaikkia kommentteja jaksanut nyt lukea, niin en tiddä oliko aikaisemmin jo puhetta tästä.
Tekstissäsi on paljon hyviä pointteja mutta yhteen asiaan et ottanut kantaa tekstissäsi.
Nimittäin siihen että kyseessähän on ihan normaali markkinatalouden ilmiö.
Nyt ei ole tarpeeksi hoitajia töihin, eikä niitä myöskään kouluttaudu riittävästi. Mitä muiden alojen firmat tässä tilanteessa tekevät? No ne nostavat palkkaa ja parantavat etuuksia, jolloin monesti alkaa tekijöitä löytyä. Tämä kaiketi aika normaali kiertokulku. Vähän tekijöitä-> palkka ja etuudet korkealla vs. paljon tekijöitä-> palkalla ja etuudella ei tarvitse kilpailla. Nyt kun hoitajat taistelevat etuuksien ja palkkojen puolesta niin mediassa nousee kauhea haloo asiasta. Ymmärrän toki että valtion budjetti on alijäämäinen ja olemme köyhä valtio mutta silloin pitää sitten alkaa valtio tasolla miettiä että pitäisikö julkista terveydenhuoltoa ajaa alas vai revitäänkö ne rahat ja etuudet jostain.
Alamme työn ongelmat on tiedetty pitkään ja niihin olisi voitu puuttua jo pitkän aikaa sitten niin tähän tilanteeseen ei olisi jouduttu. Luultavasti olisi tullut huomattavasti halvemmaksikin kun nyt sitten hoitaa asia isolla rahalla (tai ajamalla terveydenhuoltoa alas, joka tapauksessa palkat tulevat nousemaan lähitulevaisuudessa niille jotka alalle jäävät.)
Täytyy ymmärtää talouden perus lainalaisuus: Tuotto ja riski kulkevat *aina* käsi kädessä. Myös alalle tulon esteet määrittävät tarjonnan / kysynnän tasapainoa.
Hoitajien kohdalla:
Riskitön alavalinta työllistymisen näkökulmasta, alalle tulon esteet pienehköjä -> Tuotto ei ole hyvä
Kannustan kyvykkäitä yksilöitä irtisanoutumaan ja hakemaan paremmin palkattuihin töihin. Näissä täytyy toki muistaa perussääntö: ”Tulos tai ulos”
Sanoisin Kertulle, että älä yrittäjänä uhriudu, vaan mene vieraalle töihin. Saat samalla vertailupohjaa ,mitä on olla muilla töissä. Olin itse 5v kone yrittäjänä kuunnellen vanhempien yrittäjä kolleegoiden jatkuvaa valittamista eläkemaksuista, verotuksesta, sekä loputonta kadehtimista palkansaajia kohtaan. Em.maksut olisi heidänkin osaltaan kuulema kuuluneet palkansaajien maksettavaksi. Havahduin ajattelemaan, että tuleeko minustakin ennenpitkää heidän kaltainen kade uhriutuja valittaja? Joten möin siltä varalta yritykseni ja hankkiuduin työntekijäksi. Valtava ero oli asenteessa miten päinvastaisen kunnioittavasti, fiksusti Rampekadehtimatta työntekijäporukka suhtautui vastaavasti moninkertaisesti, jopa monikymmenkertaisesti tienaaviin yrittäjiin. Jos alkaa yrittäjäksi, liikeidea pitää olla niin hyvä, että voi naukumatta maksaa velvoitteensa, pitää kohtuullisena työpäivänsä sekä malttaa huolehtia itsestään ja pitää lomansa ja ennenkaikkea olla tyytyväinen omaan vapaaseen valintaansa.
Paljon hyviä näkökulmia, kiitos.
Myös Rampella hyvä kulma. Yksinyrittäjän esimerkin tarkoitus oli havainnollistaa, että raha ei kasva puussa ja toisaalta ei voida yksiselitteisesti väittää, että hoitajien palkat suhteessa muuhun väestöön nähden olisivat jossakin poikkeuksellisessa kuopassa. Esimerkiksi niitä keskimäärin alle 2 000 e/kk tienaavia yksinyrittäjiä on Suomessa n. 180 000 (osa heistä hoitoalallakin).
Jutun tarkoitus ei ole valittaa yrittäjien asemaa saati uhriutuminen vaan katsoa isoa kuvaa. Yrittäjyys tai ns. kevytyrittäjyys voi sopia myös tiettyyn elämäntilanteeseen ja työskentelyn tavat ovat monilla aloilla muutenkin murroksessa.
Jutun esimerkki kuvastaa yhtäältä, että palkkatyö on varmasti monille järkevä vaihtoehto – myös siirtymät molempiin suuntiin yrittäjyyden ja palkansaajan välillä. En lähtisi yksiselitteisesti sanomaan, että Suomi ei tarvitse yksinyrittäjiä tai vähän/maltillisesti tienaavia pienyrittäjiä. He ovat äärimmäisen tärkeä ammattiryhmä jo pelkästään työllisyyden kannalta.
Yhteiskunta ei toimi niin, että vähemmän tienaavan yrittäjämassan kannattaa kaavamaisesti siirtyä tai pyrkiä palkansaajiksi ja näin esim. rakenteellisen työttömyyden ongelma poistuisi. Päin vastoin yrittäjät vähentävät itsensä työllistämisellä sosiaali- ja muita julkisia kustannuksia ja luovat työpaikkoja, talouden aktiviteettia, joustavuutta suurempien yritysten ja organisaatioiden vastapainoksi. Monet yksinyrittäjätkin työllistävät osan aikaa vuodesta itsensä lisäksi esim. kesä- tai kausityöntekijöitä.
Kasvuyrittäjät toki ovat vielä tärkeämpiä, mutta heitä on harvemmassa ja se yhtälö ei ole helppo. Kasvaessaan yritys joutuu usein ottamaan markkinaosuuksia toiselta yritykseltä tai julkiselta sektorilta. Ideaali tilanne toki on, että kaikkien kompensaatiokehitys ja työn tuottavuus, työskentelyolosuhteet olisivat suotuisia.
Täytyy myös muistaa, että 2020 on koronavuosi. Itse ainaki tuli paiskittua ylitöitä hullunlailla nuo kaksi vuotta, koska puutoksia oli aivan älyttömästi. Ylitöistä maksetaan ja niistä saa 200% tuntipalkan jos tunteja tulee yli 18h kolmeen viikkoon. Myös hälyraha summaa jouduttiin nostamaan, jotta ihmisiä saatiin tekemään ylitöitä. Pitäisikin laskea joku päivä, että kuinka monta ylityötuntia noihin vuosiin tuli. Täytyy sanoa, ettei ole ikävä niitä listoja missä yövuorotunteja oli lähemmäksi 70h kolmeen viikkoon. Vaikkakin sitä palkkaa on ikävä, kun siinä sai pyhälisiäkin kun joulun ja uudenvuoden teki töitä. Vaikkakin mieluummin olisin perheen kanssa senkin ajan viettänyt. Mutta siis omat tuloni ainaki nousi koronan aikana, koska töitä tuli tehtyä ja menoja oli vähän, koska koronapotilaita hoitaessa en ollut tervetullut monenkaan pieneenkään tapahtumaan tai sukujuhliin.
Hyviä pointteja Kätilö.
Jatkojuttu teemasta, jossa on vedetty keskustelua yhteen ja vertailtu laajemmin kuntasektorin ammattien palkkoja, myös peruspalkkoja, löytyy täältä:
https://www.salkunrakentaja.fi/2022/04/peruspalkka-vaihtelee-hoitoala/
Artikkelin kirjoittaja on pihalla kuin postilaatikko. En tiedä kiinnostaako vain tilastojen kaunistelu/vääristely vai eikö todellisuutta oikeasti ymmärrä. Suosittelen että ottaa faktat haltuunsa ennenkuin alkaa näin päättömiä juttuja julkaisemaan. Saa myös ihan itse tulla tänne tekemään lähihoitajan työt, silloin ehkä osaa laittaa lähihoitajan palkan tilastoonsa oikein. Tai 3 opettajaystäväni työt joista yksikään ei tienaa tuota summaa. Veikkaan että herraa ei näy, mukavampi jauhaa paskaa turvassa kotonaan.
Marialle,
arvostan lähihoitajan työtä. Juttu perustuu laajaan Tilastokeskuksen aineistoon ja ammattien keskimääräisiin kokonaisansioihin (lisät mukaan luettuna) vuonna 2020.
Näen, että laaja-alaisella keskustelulla ja eri näkökohtien ymmärtämisellä ja arvostamisella – alan ongelmat mukaan lukien – on mahdollista mennä eteenpäin ja saada aikaan ratkaisuja niin kentällä, työmarkkinapöydissä kuin muussa päätöksenteossa. Alan ihmisillä tästä on tietenkin isoin vastuu ja paras ymmärrys.
Uusin juttu teemasta, jossa on myös peruspalkat mukana ja keskustelun yhteenvetoa, löytyy:
https://www.salkunrakentaja.fi/2022/04/peruspalkka-vaihtelee-hoitoala/
Keskustelu palkasta tuntuu surulliselta. Tärkein unohdetaan: työolosuhteet on korjattava. Sitä ei korjata palkalla. Mikä on oikea palkka vai tuodaanko ulkomailta työntekijöitä-keskustelua voidaan jatkaa loputtomiin. Ongelmat tiedetään, kääritäänkö hihat ja aletaan hommiin.
Artikkelin kirjoittaja Henri Elo kertoi käyttäneensä Tilastokeskuksen faktoja, Työvoimavirkailijan mielestä ratkaisu löytyy korjaamalla työolosuhteet kuntoon, mikä onnistuu käärimällä hihat ja ryhtymällä hommiin. Työolosuhteet ovat äärimmäisen tärkeät, mutta väitän, että niitä ei saada kuntoon ilman tuntuvaa rahallista lisäpanostusta. Yritän valaista tätä vertaamalla tilannettamme Ruotsiin.
1) Meillä käytetään terveydenhuoltoon noin 20 miljardia euroa vuodessa, Ruotsi käyttää 4 miljardia euroa enemmän suhteutettuna Suomen väkilukuun.
2) Huoltosuhteemme on selkeästi heikompi, meillä on yli 64-vuotiaita (’huollettavia’) 1,2 miljoonaa ja 15-64 -vuotiaita (’huoltajia’) 3,4 miljoonaa. Ruotsissa on huollettavia 1,1 miljoonaa ja huoltajia 3,5 miljoonaa suhteutettuna Suomen väkilukuun.
Noita lukuja kun katsoo, niin pitäisi ymmärtää, että meidän terveydenhuoltomme joutuu suuriin vaikeuksiin, jos korjaustoimiin ei ryhdytä mahdollisimman pian. Tarvitsemme vähintäänkin yhden miljardin lisäsatsauksen, päättäjien on ’vain’ ratkaistava, mistä se miljardi saadaan hankittua. Todella vaikea päätös, kun eduskuntavaalit ovat vuoden päästä ja korona on rasittanut ja Ukrainan sota tulee rasittamaan taloutta rankasti.