Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikka on kultasijoittajan uhka tai mahdollisuus.
Kultaa on käytetty pitkään vaihdon välineenä. Sitä pidetään turvasatamana, koska kulta on säilyttänyt tuhansien vuosien ajan reaaliarvonsa, toisin sanoen sen inflaatiosuoja on loistava.
Kulta on myös salkun ”vakuutus”, koska se tarjoaa loistavaa hajautushyötyä. Sen tuottokehitys ei korreloi osakemarkkinoiden kehityksen kanssa, mikä on optimaalista salkun tuottoriski-suhteen näkökulmasta.
Kullan hintakehitykseen vaikuttaa merkittävästi Yhdysvaltain valtionlainojen reaalituotto, jolla tarkoitetaan valtionlainan tuoton ja inflaatio-odotusten erotusta.
Reaalikorkojen muutokset vaikuttavat kullan hintaan vaihtoehtoiskustannuksen kautta. Kulta ei itsessään tuota kassavirtaa, vaan sijoittajan tuotto muodostuu jalometallin myynti- ja ostohinnan välisestä erotuksesta. Näin ollen reaalikorkojen noustessa, kullan omistaminen kallistuu suhteessa siihen, että varat pidettäisiin korkomarkkinoilla. Siispä historiallisesti reaalikorkojen ja kullan hintakehityksen välillä on ollut vahva negatiivinen korrelaatio.
Lisäksi kullan hintaan vaikuttaa dollarin vaihtokurssi. Kulta kallistuu, jos dollari heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, koska silloin kullan ostaminen tulee edullisemmaksi esimerkiksi euroissa.
Myös sijoittajien riskinottohalukkuudella ja talouskasvulla on merkitystä. Riskinottohalukkuuden kasvaessa kullan hinta yleensä laskee, koska kulta mielletään turvasatamaksi. Talouskasvun osalta kullan hintaan vaikuttaa erityisesti kullan kysynnän kannalta keskeisten maiden kuten Intian ja Kiinan BKT:n kehitys.
Reaalikorot ovat lähes ennätysmatalalla, mutta kullan hinta ei huipputasolla
Kullan hinta kallistui voimakkaasti vuosien 2018 ja 2020 välillä. Viimeaikojen heikko kehitys kullan hinnassa juontaa juurensa vuoden 2021 ensimmäiselle vuosineljännekselle. Silloin jalometallin hinta halpeni kolmen kuukauden aikana noin 10,6 prosenttia. Syynä oli Yhdysvaltojen reaalikorkojen kohoaminen. Sen jälkeen reaalikorkojen ja samalla myös kullan hintakehitys on ollut suhteellisen tasaista, joskin viime päivinä reaalikorot ovat jälleen nousseet. Se ei ole vaikuttanut negatiivisesti kullan hintakehitykseen, sillä samaan aikaan sijoittajien riskinottohalukkuus on heikentynyt osakemarkkinoilla. Kullan hinta on kallistunut noin seitsemän prosenttia vuoden 2021 maaliskuun lopusta.
Arvioidaan seuraavaksi nykytilannetta kullan hintaan vaikuttavien ajureiden perusteella. Aloitetaan analyysi reaalikoroista.
Tällä hetkellä USA:n 10 vuoden valtionlainan reaalituottoa kuvaava Yhdysvaltain 10 vuoden TIPS, ”Treasury Inflation Protected Security”, tuottaa noin -0,77 prosenttia. Jos huomioidaan USA:n 10 vuoden valtionlainan tuotto noin 1,76 prosenttia, saadaan inflaatio-odotukseksi seuraavalle 10 vuodelle kutakuinkin 2,5 prosenttia.
Reaalikorot ovat jämähtäneet historiallisen matalalle tasolle. Sijoittajat odottavat reaalikorkojen kuitenkin lähtevän nousuun, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed alkaa kiristämään rahapolitiikkaa.
Nousevat reaalikorot olisivat negatiivinen ajuri kullan hintakehitykselle. Kullan hintakehitykselle on odottavissa vastatuulta, jos Fed nostaa korkotasoa ja onnistuu taltuttamaan inflaation. Fedin onnistuessa inflaatiotaistelussa ja koronnostoissa, vahvistuisi myös dollari. Se olisi negatiivista kullan hintakehitykselle.
Fedin epäonnistuminen olisi kultasijoittajan mahdollisuus
Sijoittajat odottavat Fedin onnistuvan. Sen huomaa 10 vuoden inflaatio-odotuksista, jotka ovat kutakuinkin samalla tasolla 2010-luvun korkeimpien noteerausten kanssa. Kannattaa muistaa, että 2010-luvulla toteutunut inflaatio oli merkittävästi nykyistä matalampi.
Fedin massiivisen elvytyksen ja suuren valtionvelan vuoksi USA:n 10 vuoden valtionlainan tuottotaso tuskin nousee enää yli kolmeen prosenttiin ilman osakemarkkinoiden korjausliikettä. Sama koskee myös Fedin ohjauskorkoa. Edellisen taloussyklin aikana päästiin korkeimmillaan 2,5 prosenttiin. Nyt sellainen korkotaso tarkoittaisi karhumarkkinaa osakkeissa.
Sijoittajien vahva luotto Fediin saattaa osoittautua kultasijoittajan onnenpotkuksi. Inflaatio saattaisi lähteä vielä nykyistä enemmän laukalle, jos Fed epäonnistuu ja pitää korkotason matalana liian kauan. Sen vuoksi inflaatio-odotukset kohoaisivat ja dollari heikentyisi suhteessa muihin valuuttoihin.
Kyseiset tekijät olisivat positiivisia ajureita kullan hintakehitykselle. Varsinkin kun sijoittajien riskinottohalukkuuden heikentyessä turvasatamien suosion kasvu lisäisi kullan kysyntää.
