Arvostuskertoimet vilkkuvat punaiselle markkinaoptimismin vuoksi. Ovatko sijoittajat nyt liian optimisteja?
Osakkeiden kipuaminen on herättänyt huolia siitä, että osakkeiden arvostustasot nousevat liian korkeiksi.
USA:n S&P 500 -osakeindeksin keskimääräinen P/S-kerroin, eli hinta suhteessa liikevaihtoon on noussut rajusti vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen. Kun vuonna 2009 arvostuskerroin kävi vain tasolla 0,8x, on P/S-kerroin nyt kivunnut jo tasolle 2,6x.
Toteutuneilla tuloksilla laskettu S&P 500 -indeksin P/E-kerroin on nyt puolestaan 36,7x, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 15,9x.
Kolmas arvostuskerroin kertoo samaa tarinaa.
Niin sanottu Buffett-indikaattori on Warren Buffettin käyttämä indikaattori osakearvostukselle ja hänen mukaansa ”paras mittari kuvaamaan arvostustasoa yksittäisellä ajanhetkellä”.
Arvostuskertoimen osoittajassa on 5000 pörssinoteeratun amerikkalaisosakkeen yhteenlaskettu markkina-arvo ja nimittäjässä on USA:n kansantulo. Mittari kuvaa monen mielestä paremmin markkinoiden arvostustasoa kuin esimerkiksi P/E-kerroin, koska yritysten osakekohtainen tulos (eli kertoimen E) on manipuloitavissa esimerkiksi yritysten omien osakkeiden ostoilla.
Buffett-indikaattori on nyt poikkeuksellisen korkealla, kuten voidaan nähdä alla olevasta kuvaajasta.
Teknologiakuplasta ollaan vielä kaukana
Arvostuskertoimet eivät kuitenkaan ole mikään absoluuttinen totuus. Nordean päästrategi Antti Saari on jo pitempään ollut luottavainen osakekurssien nousun suhteen. Niin hän on edelleen.
Nordean tuoreessa viikkokatsauksessa Saari perustelee, miksi osakkeet eivät hänen mielestään edelleenkään ole liian kalliita.
”Osakkeiden arvostustasot näyttävät huolestuttavan korkeilta, jos niitä vertaa omaan historiaansa. Vaikka tulosennusteissa onkin nostovaraa, ovat kurssit silti tulosnäkymiin verrattuna tasoilla, jollaisia ei olla nähty sitten IT-kuplan aikaan vuosituhannen alussa. Tuon ajan arvostustasot ovat kuitenkin yhä hyvän matkan päässä”, Saari toteaa.
USA.n osakkeiden inflaatio- ja suhdannekorjattu riskipreemio on nyt vain hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologiakuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa. Riskipreemio tarkoittaa sijoittajan saamaa lisätuottoa verrattuna riskittömiin sijoituskohteisiin. Mitä matalampi riskipreemio, sitä kalliimmin osakkeet ovat hinnoiteltuja.
#osakkeet ovat kalliita. Mutta niin ovat kaikki muutkin omaisuuslajit. IT-#kupla-vertaus ontuu. Jos arvostus on suhteellinen eikä absoluuttinen käsite, osakkeet eivät ole kalliita. Jos se on absoluuttinen, elvytys ei laske pääoman kustannusta eikä siksi toimi. #sijoittaminen pic.twitter.com/14m191Wtkt
— Antti Saari (@SaariAJ) November 24, 2020
Saari muistuttaa myös, että tällä kertaa arvostukseltaan kalliit toimialat tekevät hyvää tulosta ja niillä on hyvät edellytykset kasvattaa pottiaan entisestään.
”Näin ei IT-kuplan aikaan ollut. Markkinoilla on kuitenkin selvästi joukko yhtiöitä, joiden arvostustasot nojaavat koviinkin odotuksiin tulevasta. Tämä ei kuitenkaan yksinään vielä tarkoita sitä, että osakemarkkinat olisivat kokonaisuutena arvostuskuplassa.”
Arvostus ei myöskään ikinä muodostu tyhjiössä. Osakkeiden arvostustaso muodostuu ennemminkin suhteessa riskittömään vertailukohtaan, jollaista osakkeiden tapauksessa parhaiten edustaa valtionlainojen reaalikorko (odotetulla inflaatiolla korjattu korko), Saari toteaa.
Keskuspankkien hurjat elvytystoimet ovat painaneet korot pohjamutiin. Saaren mukaan se luultavasti pitävät ne matalina pitkään.
”Elvytyksellä tavoitellaan pääoman kustannuksen alenemista ja siten ripeämpää talouskasvua ja inflaatiota. Pääoman kustannus taas alenee vain, jos omaisuuserien arvostus nousee.”
”Yleensä taantuman jälkimainingeissa pitkät valtionlainakorot nousevat ja riskilisät eli riskipitoisten sijoitusten tuottomahdollisuudet riskittömiin verrattuna kaventuvat. Samalla osakkeiden arvostukset luultavasti hieman laskevat nykytasoiltaan. Jos suhdannekuva muuttuu kuitenkin vieläkin myönteisemmäksi, on hyvin mahdollista, että korot nousevat ja osakkeiden arvostus pysyy korkeana tulosnäkymien elpyessä. Tässä tilanteessa osakemarkkinoiden tuotot voisivat ensi vuonna olla erinomaiset”, Saari pohtii.
Osakemarkkinoiden näkymät positiiviset
Nordea pitää tällä hetkellä kaikki eri osakemarkkinat suosituksissaan peruspainossa.
”Elpymisen edetessä suhdanneherkät toimialat alkavat ottaa vetovastuuta pörssien noususta. Uskomme tämän hyödyttävän osakealueita melko laajasti”, Saari toteaa.
Nordean lisäksi myös esimerkiksi SEB suhtautuu osakemarkkinoiden näkymiin myönteisesti.
“Vuoden 2021 ja 2022 tulosennusteiden valossa kursseissa näyttäisi olevan tilaa nousta. Lisäksi matala korkotaso sekä viimeaikaiset rokoteuutiset tukevat osakemarkkinoiden näkymiä. Uskon myös, että instituutiosijoittajien asemointi on ollut koko vuoden varovaista, SEB Varainhoidon strategi Matti Kantomaa arvioi.
Whartonin rahoituksen professori Jeremy Siegel, joka on tunnettu yleensä optimistisista pörssinäkemyksistään, uskoo osakemarkkinoiden tämän hetken kasvun olevan kestävällä pohjalla. Hän näkee kolme syytä sille, että osakemarkkinat tulevat vuonna 2021 nousemaan jälleen uuteen ennätykseen.
Siegel kertoi CNBC:n haastattelussa perjantaina, että ensi vuodesta tulee ”oikein hyvä vuosi”. Siegel uskoo myös, että yritysten tulokset tulevat lyömään odotukset vuonna 2021.
Jutussa mainitaan omien osakkeiden osto. Viimeisen 20 vuoden aikana S&P 500 -indeksin yhtiöt ovat käyttäneet enemmän rahaa omien osakkeiden ostoon kuin osinkojen maksuun. Tämä vääristää perinteisiä arvostusmittareita. Robert Shiller on todennut, että vaikka osakkeet ovat nyt kalliita, markkinoilla ei ole hintakuplaa.