Kilpailu- ja kuluttajavirasto haluaa lisätä kilpailua apteekkialalla.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan apteekkarien keskitulot olivat vuonna 2018 yli seitsemänkertaiset tavalliseen kansalaiseen verrattuna. Ero on suuri, vaikkakin se on viime vuosina kaventunut. Vielä viisi vuotta sitten apteekkarien tulot olivat lähes yhdeksänkertaiset suomalaisten keskituloihin verrattuna.
Helsingin Sanomien mukaan vuonna 2018 yli puolen miljoonan euron tuloihin ylsi yhteensä 32 apteekkaria. Vuonna 2015 yli miljoona euroa pääoma- ja ansiotuloja ilmoittaneita apteekkareja oli kuusi.
Apteekit toimivat noin 2,5 miljardin euron kasvavalla markkinalla, joka on tiukasti säänneltyä. Sääntely ja apteekkarien kovat ansiot yhdessä herättävät väistämättä epäilyn: toimiiko kilpailu apteekkialalla riittävän hyvin?
Nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää toimenpiteitä asiakkaiden ja yhteiskunnan lääkekustannusten alentamiseksi. Selvitystyön tuloksena on syntynyt lista ehdotuksia, joilla on KKV:n mukaan mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta.
KKV ehdottaa, että lääkkeiden hintaa määrittävää lääketaksaa alennettaisiin. Vaihtoehtoisesti apteekkiveroa voitaisiin kiristää tai ulottaa kaikkeen apteekista tapahtuvaan myyntiin. Tällä hetkellä apteekit maksavat apteekkiveroa pääsääntöisesti vain lääkemyynnistä, vaikka apteekeista myydään muutakin kuin lääkkeitä.
KKV:n mukaan lääketaksaa ja apteekkiveroa muuttamalla voidaan suoraan vaikuttaa apteekkitoiminnan kannattavuuteen, lääkkeiden hintoihin sekä asiakkaiden ja sairausvakuutusjärjestelmän lääkekustannuksiin.
KKV haluaa myös lisätä kilpailua.
Apteekkien perustamista tulisi helpottaa, jotta apteekit sijoittuisivat nykyistä paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Apteekkiluvan ei tulisi jatkossa perustua viranomaisen tarveharkintaan, vaan luvan voisi saada täyttämällä tietyt vähimmäiskriteerit, joilla varmistetaan lääkejakelun turvallisuus. KKV:n mukaan samalla apteekkien sijaintisääntelystä luovuttaisiin.
KKV ehdottaa myös, että sallittaisiin myös apteekit, jotka toimivat vain verkossa.
KKV haluaa puuttua myös apteekkien omistajuuden sääntelyyn. Apteekkien omistaminen on nykyisin rajattu vain proviisoreille. Apteekkiluvan saanut proviisori voi harjoittaa apteekkitoimintaa vain yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Lisäksi toimipaikkojen lukumäärä on rajoitettu.
Näillä tiukoilla säännöillä rajoitetaan KKV:n mielestä markkinan kehitystä, sillä esimerkiksi apteekkiketjut, jotka saattaisivat hyödyntää suurempia mittakaavaetuja, ovat kiellettyjä.
Omistajuussääntelyä voisi KKV:n mielestä nykyisestä lieventää, mutta siitä ei kuitenkaan voida täysin luopua, jotta esimerkiksi lääkkeiden tasapuolinen saatavuus voidaan turvata.
Lisäksi hintakilpailua lääkkeissä voisi käydä muun muassa siten, että kiinteän hinnan sijaan itsehoitolääkkeille asetettaisiin hintakatto ja reseptilääkkeissä sallittaisiin hintakilpailu apteekkien toimitusmaksulla.
Myös valittujen itsehoitolääkkeiden myynti voitaisiin KKV:n mukaan sallia myös muissa myyntipaikoissa kuin apteekeissa silloin, kun lääkeviranomainen katsoo sen turvalliseksi. Tämä on käytäntö lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa.
Vuonna 2019 noin 780 000 euroa tienannut apteekkari Juha Nuutila ei hyväksy KKV:n kritiikkiä. Nuutilan mielestä lääkkeiden hinnat ovat edelleen ”hyvin halpoja”.
”Ensinnäkin yhteiskunta maksaa suurimman osan ihmisten lääkekustannuksista, asiakkaiden omavastuuosuudet ovat yhä marginaalisia. Toiseksi suurimmaksi osaksi lääkkeiden hinnat ovat päinvastoin laskeneet”, Nuutila perustelee Taloussanomille.
