Kiinan voi nostaa yhdeksi vauhdittajaksi fuusiohankkeessa, jossa Konecranes ja Cargotec niputtavat yhteen teollisuutensa ja huoltonsa. Sijoittajat palkitsivat yhtiöt fuusioilmoituksen tiimoilta rivakalla kurssinousulla, joka on sittemmin laantunut pandemian seurauksena.
Fuusiossa nousi pintaan satamien lastinkäsittelylaitteet eli Port segmentti. Konecranesin satamaratkaisut ja Cargotecin Kalmar tekivät viime tilikaudella yhteensä noin kahden miljardin euron liikevaihtoa.
Suomalaisfuusiota voi pitää ”vastaiskuna” kiinalaisjäteille. Välimatkaa jää vielä, mutta ero kuroutuu kiinni.
Yksi kovin kilpailija, kiinalainen ZPMC saavutti viime tilikaudella noin 3,2 miljardin euron liikevaihdon. Yhtiö hankkii suurimman osan liikevaihdostaan satamista.
Toinen kiinalainen eli konepajakonserni Sany teki satamien laitteissa noin miljardin euron myynnin. Luvun voi arvioida 12 kuukauden tilinpäätöksestä, joka päättyi viime vuoden syyskuussa.
Suomalaiset ajavat fuusiollaan ohi Sanyn, joka eri lähteiden mukaan myllää ajoittain markkinoita lyhyillä ja nopeilla tuotantopiikeillä satamalaitteissa.
Cargotecin satamalaitteiden Kalmarin entinen toimitusjohtaja ja konsultoinnin Piceumin toimitusjohtaja Christer Granskog toteaa, että suomalaiset kääntävät historian sivuja suurella fuusiollaan satamien laitteissa.
”Suomalaisfuusio oli alalla ensimmäinen suuri järjestely pitkään aikaan. Kiinalaisten rynnäkkö ei ole sinänsä harventanut yrityskenttää”, Granskog toteaa.
Sijoittajille satamalaitteet jäävät ehkä usvan peittoon globaalilla tasolla. Eri yhtiöiden askelmerkkejä voi liikevaihdon ohella jäljittää kannattavuudesta.
Konecranes Cargotec asetti konsernitasolla eli seitsemän miljardin liikevaihdolla liikevoiton tavoitteen noin kymmenen prosentin tasolle. Kummankin yhtiön liikevoitot liikkuivat satamissa eli port segmentissä noin kahdeksan yhdeksän prosentin haarukassa viime tilikaudella.
ZPMC on kannattavuudessaan samalla tasolla. Sanyn tilinpäätöksestä voi arvioida, että liikevoitto nousi yli 15 prosenttiin liiketoiminnassa, joka liittyy satamiin.
Usvaisuutta voi selkiyttää vielä siten, että Konecranes Cargotec jakaa yhtenä suurena tekijänä satamien laitteita, joissa liikkuu noin 6 – 9 miljardia euroa vuositasolla.
Granskog arvioi, että automaation osuus nousee liikevaihdosta, mutta ei jyrkästi.
Cargotec ja Konecranes ovat vuorovedoin nostaneet itsensä korkeimmalle palkintopallille automatisoinnissa. Luvuista voi vielä poimia sen, että vuosittain menee kaupaksi noin 200-300 satamanosturia.
Kiinalainen ZPMC on pitkään pitänyt ykköspaikkaa ja hallitsee noin puolta nosturimarkkinoista. Pelkät laitemarkkinat tekevät noin 6,5 miljardin euron verran. Huoltojen osuudeksi voi arvioida noin 1,5 – 2 miljardia euroa.
Esimerkiksi Cargotecin Kalmarin liikevaihdoksi tuli noin 1,7 miljardia euroa huoltoineen ja ohjelmistoineen.
Huoltoja voi pitää myös Konecranesin syömähampaana aina korkeaa kannattavuutta myöten.
Laitteissakin löytyy laaja tuotearsenaali. Valmistajat myyvät 1 000 erilaista laitetta. Satamanosturit ovat ottaneet yli 40 prosenttia uusien laitteiden myynnistä.
Esimerkiksi kumipyörien ja kiskojen päällä liikkuvat rtg-nosturit tekevät yli viidenneksen. Loput kertyvät pienemmän kokoluokan koneista, kuten konttikurottajista. Suomalainen fuusioyhtiö lujittanee johtopaikkaansa rtg-nostureissa.
Granskog tuo esiin kiinalaisen maihinnousun Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, minkä voi lukea myös yhtiöiden tilaustiedotteista.
Konecranes Cargotec saa fuusiossa myös Konecranesin nosturit, joiden liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa viime tilikaudella.
Yksi kova kilpailijan, amerikkalaisen Columbus McKinnonin liikevaihto oli noin 700 miljoonaa euroa 12 kuukauden tilikaudelta. Kummatkin yhtiöt saavuttivat yli kymmenen prosentin liikevoiton tason.
Kiinalaisjätti Sany tulee vastaan myös Cargotecin kuorma-autojen lastinkäsittelyn Hiabia, joka teki noin 1,3 miljardin euron liikevaihtoa viime tilikaudella. Sany omistaa vajaan alle viidenneksin Hiabin kilpailijasta eli itävaltalaisesta Palfingeristä, jonka liikevaihto oli 1,75 miljardia euro 12 kuukauden tilikaudelta.
