EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronapandemiasta aiheutuneiden talousvaikeuksien voittamiseksi. Potista on tarkoitus jakaa 500 miljardia euroa jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Rahoitussumma on tarkoitus rahoittaa yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Elvytyspaketissa EU ottaisi lainaa EU:n budjettia vasten ja jakaisi sitä sitten avustuksina EU:n jäsenvaltioille. Tätä on aiemmin pidetty yleisesti EU:n perussopimusten ja Suomen perustuslain vastaisena. Esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei Suomen voi sellaisessa olla mukana.
Suomen osuus nyt kaavaillusta 500 miljardin hätäavusta olisi noin 8,5 miljardia euroa. Elpymisrahaston varoja suunnattaisiin eritoten investointeihin.
Suomen pääministeri Sanna Marin osallistuu perjantaina EU:n johtajien kokoukseen, jossa on määrä päättää elvytysrahastosta. Marinin mukaan Suomi haluaa EU:n elpymisrahastosta tarkkarajaisen, pienemmän ja vähemmän suoraa avustusrahaa sisältävän.
EK kannattaa elpymisrahastoa
Eurooppalaisten investointien elvyttäminen ajaa Suomen ja suomalaisyritysten asiaa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
”Maamme talous ja vienti nojaavat investointihyödykkeiden kysyntään. Ja viennistämme peräti 60 prosenttia menee EU:n sisämarkkinoille. Siksi Suomen jälleenrakennuksen onnistuminen riippuu suurelta osin juuri EU-markkinoitten investointiaktiivisuudesta. On hyvät syyt vahvistaa sitä lainamuotoisella EU-rahoituksella.”
Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori painottaa, että EU:n elpymistoimilla ja rahoitusratkaisuilla pitää varmistaa talouksien nopea toipuminen, luoda uskoa uudistuvasta ja kilpailukykyisestä taloudesta, mutta myös varmistaa, että EU-maissa tervehdytetään julkista taloutta ja noudatetaan oikeusvaltioperiaatteita.
”Eurooppa ja Suomi pärjäävät jatkossakin, jos yrityksemme uskaltavat investoida tänne, Vuori uskoo.
Suomen viennin syöksykierre on oikenemassa, mutta EU:n suunta ratkaisee Suomen tilanteen, Vuori uskoo.
Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen perusteella Suomen tavaravienti tippui kesäkuussa enää kuusi prosenttia, kun toukokuussa pudotusta oli 20 prosenttia. Viime viikolla tulli ilmoitti Suomen viennin arvon laskeneen EU-maihin vielä toukokuussa 31,7 prosenttia ja EU:n ulkopuolellekin 30 prosenttia.
Onko elpymisrahasto Italian lahjontaa?
Itsenäinen ekonomisti Tuomas Malinen ei usko, että elpymisrahasto pelastaa Suomen vientiä.
”Yksi käsittämättömimmistä väitteistä, mitä Suomessa EU:n ehdottamaan ”elpymisvälineeseen” liitetään, on että se pelastaisi vientimme. Ajatuksena ilmeisesti on, että ehdotettu 750 miljardia jotenkin mystisesti pelastaisi EU:n lähes 14 000 miljardin talouden”, Malinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa.
Malisen mielestä on päivänselvää, että elvytysrahaston esitetty summa ei riitä mihinkään, koska jo pelkästään Etelä- ja Keski-Euroopan pankkien tukemiseen on vaadittu 500 miljardia.
Jos EU:n ehdottama pelastuspaketti hyväksytään, Suomen kyky rajoittaa EU:n velkaantumista olisikin erittäin vaikea estää, Malinen varoittaa.
Lisäksi elpymisrahasto on askel kohti EU:n liittovaltiota, Malinen uskoo.
”EU:n velkaantumisoikeus yhdistettynä sen jakamiin tulonsiirtoihin myös johtaisivat välittömästi keskusteluun EU:n verotusoikeudesta, ja se tarkoittaisi liittovaltiota.”
Elpymisrahaston todellinen tarkoitus on Malisen mielestä lahjoa Italia, ja mahdollisesti muut kriisimaat, pysymään eurossa.
”Eurokriittisyys on Italiassa nousussa, eikä siellä ole mitään kannatusta Euroopan vakausmekanismin (EVM) käyttöön, jonka tarjoamat avustuslainat ovat ehdollisia (ehtona ovat mm. talousuudistukset). Ainoa, millä italialaisia voidaan tyynnytellä, on luvata heille rahaa, vastikkeetta, EU:sta. Tähän rahastolla mitä todennäköisimmin ensisijaisesti pyritään. Samalla se merkitsee melko varmasti lisää tulonsiirtoja niin kauan kuin Italia niitä itselleen vaatii.”
Velkaunioni tarkoittaisi myös lisää veroja
Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah varoittaa, että Suomi on matkalla kohti ”velkaunionia”.
”Yhteinen velka, EU-budjetin paisuttaminen ja EU-verot ovat tähän mennessä olleet kauhistus lystin maksaville nettomaksajamaille. Nyt kuitenkin komission suunnitelma niitata EU-budjetti ja elpymisrahasto neuvotteluissa samaan pakettiin mahdollistaa nuivien jäsenmaiden taivuttelun perussopimuksia luovasti rikkovan esityksen taakse”, Essayah toteaa Uuden Suomen blogissaan.
Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa Essayahin mukaan varsin todennäköisesti siihen, että nyt kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan lisätä. Se tarkoittaa myös lisää veroja.
”Samalla velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi. Muovi-, digi- ja erilaisia ilmastoveroja jo kaavaillaan, ja Euroopan parlamenttiin perustettiin juuri oma verotukseen keskittyvä alivaliokunta. Rakenteita siis pystytetään, vaikka EU:lla ei ole verotusoikeutta, vaan se on ainakin tähän saakka ollut jäsenmaiden käsissä.”
Elvytystoimien vastustaminen ei ole Keskuskauppakamarin Timo Vuoren mukaan kuitenkaan järkevää.
”On hyvä, että Suomessa kannetaan huolta EU-maiden velkaantumisesta ja EU:n perustamissopimusten noudattamisesta, mutta samalla olisi tarjottava rakentavia vaihtoehtoja EU:n kehittämiseksi. Pelkällä vastustamisella maalaa EU:ssa itsensä nurkkaan, sillä EU on kompromissien tekemistä 26 muun EU-maan kanssa”, Vuori toteaa.
