Makrotalous

Pitäisikö pienyrittäjien arvonlisäveron alaraja nostaa 20 000 euroon?

Vähäinen liiketoiminta on Suomessa jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan mukaan suurin osa yrittäjistä haluaa korottaa arvonlisäveron alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta.

Arvonlisäveron alarajan 20 000 euroon nostaisi 25 prosenttia vastanneista ja 19 prosenttia kannattaa 30 000 euron rajaa. Tätäkin korkeampaa vähintään 40 000 euron alv-alarajaa kannattaa 22 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista.

Vähäinen liiketoiminta on Suomessa jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vähäisen liiketoiminnan raja määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa.

Myyjän harjoittaman toiminnan yritysmuodolla ei ole merkitystä, joten vähäisen toiminnan rajaa sovelletaan luonnollisten henkilöiden lisäksi muun muassa yhtymiin ja yhtiöihin.

Päämininisteri Sanna Marinin mukaan Suomi tarvitsee enemmän, parempaa ja monipuolisempaa keskustelua työn ja talouden rakenteista, Marin kirjoitti blogissaan vuonna 2014. Marinin mielestä tarvitaan myös käytännön toimenpiteitä yksinyrittäjien ja pienyrittäjien tukemiseksi.

Marinin mukaan pienyrittäjiä voidaan konkreettisesti tukea nostamalla arvonlisäveron alaraja 20 000 euroon vuodessa tai jopa tämänkin yli. Tiettävästi arvonlisäveron alarajan nostoa ei ole kuitenkaan kirjattu hallitusohjelmaan.

”Voimme myös tukea yrittäjiä alentamalla heidän sairauspäivien omavastuuaikaansa nykyisestä neljästä päivästä yhteen päivään sekä helpottaa yksinyrittäjien arkea esimerkiksi parantamalla mahdollisuutta saada tukea sairaan lapsen hoitoon”, Marin totesi.

Myös yrittäjien tietoa heille kuuluvista sosiaaliturvan muodoista tulee Marinin mielestä lisätä, jotta nykyinen jo olemassa oleva tukijärjestelmä toimisi paremmin.

Marin muistuttaa, että suurille yrityksille ja työnantajille on annettu viime vuosina merkittäviä tulonsiirtoja.

”Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus poisti työnantajien kela-maksun vuoden 2010 alusta ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitus alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 alusta. Muutokset ovat maksaneet valtiolle ja veronmaksajille miljardeja, mutta ainakaan toistaiseksi niillä ei ole saatu Suomeen luvattuja työpaikkoja tai edes vältytty irtisanomisilta”, pääministeri listaa.

Korjaus: Artikkelia on täydennetty 18.2.2020 yrittäjägalluppia ja arvonlisäverottomaa vähäisen toiminnan rajaa koskevilla tiedoilla sekä lisätty linkki Sanna Marinin blogitekstiin.

5 kommenttia
  • JP sanoo:

    Vuoden 2014 tekstiä sitten lainailtu ilman linkkiä lähteeseen. Ihmekkään kun luvut ja päivät ei täsmänneet niin mitenkään.

  • Kalle Kotka sanoo:

    Huolestuttavaa, jos Marin oikeasti on sanonut nykyisen arvonlisäverovelvollisuuden rajan olevan 8500 eurossa.

  • Timo lipponen sanoo:

    Joo kyllä pitäis tämä on siis liikevaihdosta!!! Naurettavahan se on
    40000e liikevaihto realiisempi. Ja sekä
    Yhden miesten virmojen alvittomuus tai huojennettu alv 6%. Ja kotitalous vähennys 9000e.siinä lääkkeitä jotka
    Toimii monessa mielessä. T timo Lipponen
    Ex yrittäjä kiinteistö omistaja sekä
    Sijoittaja näkemys talouspuolesta sekä
    Suomen tilasta 35 vuotta

  • Bernstein sanoo:

    Yrittäjälle vielä suurempi helpotus olisi kustannustehottoman mutta sitäkin pakollisemman YEL-vakuutuksen lakkauttaminen.

    Koska YEL-mafiassa kuitenkin on kyse hyvävelisopimuksesta eläkevakuutusyhtiöiden ja valtion viraston(ETK) välillä, siihen Cosanostraan ei mikään hallitus koskaan tohdi kajota.

  • Ylös
    >