Inhimillinen ajattelu on täynnä erilaisia vinoumia ja huonoja päätöksiä.
Mutta onko niillä muuta kuin akateemista mielenkiintoa? Paljonkin – mutta harva huomaa, kuinka dramaattisesti ne meihin käytännössä vaikuttavat. Osakemarkkinoilla ne suorastaan jylläävät.
Osakemarkkinat on hyvä ympäristö havainnollistaa ajattelun vinoumia. Normaalissa työympäristössä ne saattavat pysyä piilossa pitkään, mutta markkinoiden palaute on nopeaa ja armotonta. Siellä moni harha paljastuu kuin nopeutetussa elokuvassa.
”Olipa järkyttävä uutinen!”
Isot, dramaattiset ja uusimmat uutiset saavat suhteettoman suuren painoarvon päätöksenteossamme. Tätä kutsutaan saatavuusharhaksi (availability bias). Vanhemmat, tärkeämmätkin luvut saattavat unohtua, kun uusi, laajasti näkyvä tieto ylikirjoittaa ne.
Tämä harha on usein kollektiivinen. Raju uutinen jostakin yrityksestä saattaa heiluttaa kurssia suhteettoman paljon, mikä aiheuttaa ylireaktion. Kun tieto on sulateltu, kurssi usein palautuu suuntaan tai toiseen jonkin verran.
Tätä harhaa vastaan paras vastalääke on pitää pää kylmänä ja muistaa strategia – jos sellainen on. Joskus toki on aihetta oman strategian päivittämiseen, mutta ei läheskään niin usein kuin saatavuusharhan synnyttämä riemu tai paniikki antaisi ymmärtää.
”Poltin jo kerran näppini tekno-osakkeilla!”
Voimakas emootio on usein paras (ja pahin) opettaja. Jos on kunnolla saanut näpeilleen tekemällä tiettyjä virheitä vaikkapa omaisuusluokan valinnassa, voi syntyä suoranainen tappiokammo. Sen jälkeen on hyvin vaikea enää pohtia tasapuolisesti voiton ja riskin suhdetta.
Sama voi tapahtua toisinpäin. Positiivinen kokemus voi jättää muistijäljen, joka ohjaa päätöksiä pitkään. Miellyttävä kokemus assosioituu edelleen johonkin kohteeseen, vaikkapa tietyn yrityksen osakkeeseen, vaikka riskit olisivat kasvaneet. Nokiaan uskottiin Suomessa sokeasti paljon pitempään kuin olisi ollut fiksua.
Regulaatioharhasta (regulation bias) puhutaan silloin, kun emootio ohjaa päätöksentekoa pois rationaalisesta suunnasta. Päätöksenteko sinänsä edellyttää aina jonkinlaisen emootion heräämistä, mutta harkinnan sumentava epäsymmetria ei ole hyväksi.
Irti harhoista?
Oikeastaan minkä tahansa edellisistä skenaarioista voi korvata ihmisillä: rekrytoinnilla, parisuhteen valinnoilla, asuntokaupoilla tai äänestäessä. Tilanne on aina sama – vastaavat vinoumat jylläävät niissäkin. Niissä vinouman tunnistaminen on vain paljon hankalampaa.
On olemassa tiettyjä tekniikoita, joilla vinoumia voi yrittää vaientaa. Tietoinen vastakkaisen evidenssin hakeminen, erimielisten seuraan etsiytyminen, huolellinen taustaoletusten valinta, palautteen pyytäminen muilta ihmisiltä ja niin edelleen.
Yksittäistä ihmekeinoa ei kuitenkaan ole. Siksi olemme Psyconilla pohtineet systemaattista, skenaarioharjoitteluun perustuvaa valmennuspäivää, jolla ainakin pahimmista vinoumista voisi oppia pois.
Meillä ei kuitenkaan ole (tälläkään kertaa) kaikkea viisautta. Siksi mielenkiintoisia ideoita kuullaan mielellään. Joten jos tämä teema kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä!
Mikael Nederström on konsulttiyhtiö Psyconin tutkimusjohtaja ja osakas.
Artikkeli on julkaistu aiemmin konsulttiyhtiö Psyconin nettisivuilla.
