Suomalaisten kulutus joulupöydän antimiin on alentunut vuodesta 2016, jolloin suomalaiset arvioivat kuluttavansa jouluruokiin keskimäärin 175 euroa. Lidlin teettämään tutkimukseen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.
Monet kaipaavat joulupöytään vaihtelua
40 prosenttia suomalaisista nauttivat perinteisistä jouluruoista, mutta lähes puolet suomalaisista kaipaavat joulupöytään vaihtelua ja uusia ruokalajeja.
Kuluttajat, jotka toivovat joulupöydän antimiin vaihtelua arvioivat käyttävänsä keskimääräistä enemmän rahaa, 175 euroa. Tutkimukseen vastanneista vain joka kymmenes panostaa joulun ruokaostoksiin yli 300 euroa.
”Lidlistä pääsääntöisesti elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat ostavat kokeilevat uusia ruokalajeja jouluna. Siitä huolimatta Lidlissä asioivat arvioivat käyttävänsä jouluruokiin hieman keskivertoa vähemmän rahaa eli 158 euroa. Uskoisin, että tämä on kansainvälisen valikoimamme ja edullisen hintatasomme ansiota”, toteaa Lidlin kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs tiedotteessa.
Miehet kuluttavat jouluruokiin naisia enemmän
Miehet aikovat käyttää rahaa enemmän kuin naiset. He arvioivat kuluttavansa 170 euroa, naiset 152 euroa. Alueellisesti rahaa käytetään eniten Uudellamaalla, jossa joulun alla ruokiin kulutetaan 180 euroa. Vähiten rahaa käytetään Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Yli 50-vuotiaan käyttävät joulupöydän antimiin eniten rahaa. 30–39-vuotiaat aikovat käyttää jouluruokiin 115 euroa ja 18–29-vuotiaat 117 euroa.
Viidesosa suomalaisista heittää jouluruokaa roskiin
Jopa viidesosa suomalaisista ostaa tai valmistaa joulun alla liikaa ruokaa ja sitä päätyy roskiin. Hävikkiä syntyy eniten nuorten talouksissa, jopa 31 prosenttia 18–29-vuotiaista kertoo heittäneensä jouluruokaa roskiin. Taitavimpia ruokahävikin torjujia ovat yli 60-vuotiaat.
”Joulun ruokahävikin vähentämiseksi jouluruokien rippeet kannattaa hyödyntää heti välipäivinä. Joulun kalaruokien, kinkun ja juustojen tähteet sopivat mainiosti monenlaisiin uuniruokiin, kuten kiusauksiin ja pastavuokiin, tai uuniperunoiden täytteiksi. Pakastaminen kannattaa aina, jos tähteitä ei tule hyödynnettyä heti”, Heinrichs vinkkaa.
Lue myös: Veroasiantuntija: Joululahja työntekijälle voi tuoda veroyllätyksen
