Lohkoketjuteknologian luvattu läpimurto on joissain yhteyksissä arvioitu suurimmaksi muutokseksi sitten internetin syntymän 1990–luvulla.
Lohkoketjuteknologia eroaa keskitetyistä tiedonhallinnan järjestelmistä siinä, että se ei edellytä yritystä tai valtiota varmentamaan luottamusta. Luottamus perustuu sen sijaan konsensusmekanismiin lukemattomien tietokoneiden verkossa.
Lohkoketjutekniikassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä.
Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta. Bitcoinit tallennetaan yhteiseen kirjanpitoon, jonka hallinta on hajautettu useiden toimijoiden kesken. Bitcoin-siirrot varmistetaan käyttäjien tietokoneiden laskentatehon avulla, ja siitä käyttäjät saavat vastineeksi bitcoineja.
Bitcoinin lisäksi lohkoketjuteknologian soveltamismahdollisuudet ovat valtavat myös monissa muissa käyttötarkoituksissa.
Lohkoketjuteknologiaan perustuvia uusia palveluja kehitetään kiihtyvää tahtia. Monet asiantuntijat arvioivatkin, että vuosi 2018 on tuotannon vuosi, Tomorrow Labsin toimitusjohtaja Sami Honkonen OP Media -sivuston haastattelussa.
Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pankki- ja finanssialalla.
Yksi todennäköinen lohkoketjun hyödyntämisalue finanssisektorilla tulevaisuudessa on arvopaperimarkkinoiden selvitykseen, säilytykseen ja täsmäytykseen liittyvät toiminnot. Maailmalla on meneillään lukuisia suurten pankkien lohkoketjuhankkeita.
Esimerkiksi Australiassa aiotaan siirtää osakekauppa lohkoketjuihin perustuvaan järjestelmään. BBC:n mukaan uutta ASX-järjestelmää (Australian Securities Exchange) on testattu jo kahden vuoden ajan.
Yhdeksän kymmenestä maailman suurimmasta pankista tutkii lohkoketjun soveltamista maksuliikenteeseen, kertoo Accenturen tutkimus. Suurimat hyödyt ja potentiaaliset sovelluskohteet mahdollisesti löytyvät pankkien ja yritysten ulkomaanmaksujenvälityksestä.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan energiayhtiöt BP, ABM Amro ja Mercuria Energy ilmoittivat marraskuussa ottavansa lohkoketjuteknologian käyttöön energiakaupankäynnissä. Maailman suurimpiin raaka-ainevälittäjiin kuuluva Trafigura ja Naxitis ottivat puolestaan lohkoketjuteknologian öljykaupan apuvälineeksi.’
Myös asuntokauppa tulee kohtaamaan lohkoketjuteknologian hyödyt.
Asunto-osakkeen kauppa on nykyisellään työlästä paperinpyörittelyä. Asunnonvälittäjä, pankki, asunnonostaja ja asunnonmyyjä pompottelevat kauppakirjoja ja muita asuntokaupan dokumentteja edestakaisin toisilleen.
Asuntokaupan muutoksen tuulet puhaltavat vuonna 2019, kun taloyhtiöiden osakekirjojen digitalisointi alkaa. Sähköinen asunto-osakerekisterihanke on yksi laajimmista Suomessa koskaan tehdyistä tietojärjestelmähankkeista.
Sen jälkeen asuntokaupat voidaan hoitaa lohkoketjuteknologialla verkossa ja siihen voi liittyä kuka tahansa. Järjestelmän takana on digituotetalo Tomorrow Labs yhdessä Nordean ja OP:n kanssa.
