Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Indeksisijoittamisen uhkakuvat osa 1: Johdanto aiheeseen

Sijoita indeksiin ja jokaisesta meistä voi tulla miljonääri! Meneekö asia sittenkään näin?

Etsin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka helppoa indeksisijoittamisella rikastuminen todella on? Voiko indeksituotto olla anomaalinen? Vähentääkö, vai kenties lisääkö, indeksisijoittaminen markkinoiden tehokkuutta? Olitpa sitten aktiivinen tai passiivinen sijoittaja, niin näiden kysymysten pohtiminen voi olla tulevien sijoitustuottojen kannalta erittäin tärkeää.

Passiivisen indeksisijoittamisen perusajatus nojaa vahvasti tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, jonka Eugene Fama toi esille tieteellisessä julkaisussa Efficient Capital Markets: A Review of Theory and Empirical Work vuonna 1970. Koska hypoteesin mukaan osakkeet ovat lähtökohtaisesti hinnoiteltu markkinoilla oikein, ei sijoittajan kannata käyttää aikaa osakeanalyysiin tai yhtiön todellisen arvon tutkimiseen. Tuottojen kannalta paras tapa on yksinkertaisesti luottaa siihen, että markkina on jo hinnoitellut kaiken informaation kursseihin. Sijoittajan kannattaakin tyytyä omistamaan markkinoiden keskiarvoa kustannukset minimoiden. Vanguardin perustaja John Bogle nosti tämän ajatuksen suuren yleisön suosioon perustamalla maailman ensimmäisen indeksirahaston 1976.

Indeksisijoittaminen on suosittu tapa vaurastua

Indeksisijoittaminen ja passiiviset indeksirahastot kiteyttävät hyvin meneillään olevan kahdeksan vuoden nousumarkkinan. Indeksirahastot ovat tarjonneet sijoittajille suorastaan uskomattomia tuottoja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 indeksi on noussut vuoden 2009 alun 900 pisteestä tähän päivään mennessä 2600 pisteeseen tarjoten sijoittajalle noin 12 prosentin keskimääräisen annualisoidun vuosituoton ennen inflaatiota.

Samaan aikaan aktiivisten rahastojen tuotto on ollut suorastaan surkeaa. Viimeisen 15 vuoden periodin aikana noin 90 prosenttia aktiivisista rahastoista on hävinnyt vertailuindeksilleen. Aktiivisten rahastojen huonot tuottoluvut yhdistettynä indeksin satumaisiin tuottoihin, on johtanut ennätyksellisiin rahan ulosvirtauksiin aktiivisista rahastoista. Nämä ulosvirtaukset ovat valuneet käytännössä suoraan passiivisiin indeksirahastoihin.

Indeksejä seuraavien ETF-rahastojen ja muiden passiivisten sijoitustuotteiden suosion kasvu on ollut huimaa. ETFGI:n tietopankin mukaan globaalisti ETF-tuotteiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli nelinkertaistunut reiluun neljään triljoonaan dollariin vuodesta 2009 tähän päivään mennessä. Financial Times -lehden artikkelin mukaan kaikista Yhdysvaltalaisiin rahastoihin kohdistuneista nettorahavirroista 90 prosenttia on kohdistunut nimenomaan passiivisiin indeksirahastoihin. Alla on Bank Of America Merrill Lynchin esittämää dataa, joka havainnollistaa ilmiötä hyvin.

Kuten kuvasta näkyy, vuosien 2007-2008 aikana aktiivisten rahastojen nettorahavirtaus (keltaisella) on kääntynyt voimakkaasti negatiiviseksi ja passiivisten ETF-rahastojen nettorahavirtaus (sinisellä) puolestaan voimakkaasti positiiviseksi.

Kun tarkastellaan aktiivisen ja passiivisen salkunhoidon osuuksia koko omaisuudenhoitoalan markkinasta, niin passiivisen sijoittamisen kehitys on ollut tälläkin mittarilla huomattavaa: 1990 -luvun lopussa aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen osuus koko omaisuudenhoitoalan markkinasta oli lähes 90 prosenttia, kun passiivisesti hallinoitujen indeksirahstojen osuus oli lähestulkoon jäljelle jäävä 10 prosenttia. Vuoden 2016 lopussa aktiivisten rahastojen osuus tästä markkinasta oli pudonnut jo 61 prosenttiin, kun samaan aikaan passiivisten rahastojen ja indeksi-ETF:ien yhteenlaskettu osuus oli noussut 38 prosenttiin.

Lähde
Lähde

Mikä passiivisissa indeksirahastoissa houkuttaa?

Kun katsoo rahastomaailman aktiivinen vs. passiivinen -dynamiikkaa, voisi aivan yhtä hyvin kysyä, mikä aktiivissa rahastoissa ei houkuta. Passiivisten indeksirahastojen puolesta puhuu paitsi niiden matalat kulut myös se, että tutkimusten mukaan valtaosa aktiivisesti hoidetuista rahastoista itse asiassa häviää tuotoissa osakemarkkinoiden keskiarvolle eli vertailuindeksille. Esimerkiksi tässä Financial Times lehden artikkelissa esille tuodun analyysin mukaan käytännössä kaikki aktiivisesti hallinnoidut rahastot ovat hävinneet vertailuindeksilleen vuodesta 2006 lähtien. Olipa kyseessä sitten USA:n markkinoille, kehittyville markkinoille tai globaalisti sijoittava rahasto.

Myös S&P Dow Jones Indicies indeksiyhtiön viimeisin SPIVA -raportti antaa karun kuvan aktiivisesta salkunhoidosta. Aikavälillä 2003-2016 niiden aktiivisten rahastojen, jotka ovat viimeisen 3 vuoden periodin aikana hävinneet indeksille, osuus on USA:n markkinoilla noussut lähes 90 prosenttiin. Kehitys koskee käytännössä kaikkia aktiivisia rahastoja riippumatta siitä, minkä kokoluokan yrityksiin rahasto sijoittaa.

Lähde

Näin voimakas aktiivisten rahastojen alisuoriutumisen kehitys on täysin kiistaton ilmiö. Vielä 10 vuotta sitten parhaimmillaan puolet aktiivisista rahastoista saattoivat voittaa indeksin. Nyt dynamiikka on kääntynyt täysin päälaelleen ja valtaosa aktiivista rahastoista häviää indeksille, usein jopa todella rankasti.

Indeksisijoittamisen uhkakuvista käydään kiivasta väittelyä puolesta ja vastaan

Indeksisijoittamisen suosion kasvu on ollut tällä vuosituhannella niin huimaa, että se on herättänyt monia akateemikkoja ja rahoitusalan ammattilaisia pohtimaan, voiko indeksisijoittamisen yleistymisellä olla jopa haitallisia vaikutuksia markkinoihin ja talouteen.

Tässä kirjoitussarjassa tulen esittelemään useita erilaisia ongelmia indeksisijoittamiseen liittyen, jotka ovat enemmän tai vähemmän mahdollisia, mutta kuitenkin niin merkityksellisiä, ettei keskustelua näistä aiheista kannata sivuuttaa. Mitään asioita ei voi ottaa absoluuttisena totuutena ja loogisia argumentteja tässä kirjoitussarjassa esiin nostetuille uhkakuville löytyy puolesta ja vastaan. Sekä ammattilaiset että akateemikot näyttävät välillä olevan asioista voimakkaastikin eri mieltä, joten jätän lopullisten johtopäätösten vetämisen lukijan vastuulle.

Myöhemmissä kirjoituksissa käyn jokaista uhkakuvaa syvemmin läpi aihe kerrallaan. Tarjoan kuitenkin tämän pohjustuksen lopuksi vielä lyhyen kattauksen siitä, mitä tulevissa kirjoituksissa on luvassa:

  1. Voiko markkina olla tehokas samaan aikaan, kun passiivisen indeksisijoittamisen suosio jatkaa voimakasta kasvuaan? Kun indeksisijoittaminen kasvattaa markkinaosuuksia, niin missä pisteessä markkinoiden tehokkuus katoaa. Olemmeko jo ohittaneet tämän pisteen?
  2. Voiko indeksisijoittaminen, vastoin yleistä käsitystä, lisätä markkinoiden tehokkuutta? Aion tuoda myös esille täysin päinvastaisen, mutta vähemmän suositumman argumentin indeksisijoittamisen vaikutuksesta markkinoiden tehokkuuteen.
  3. Onko indeksisijoittaminen epätehokas tapa allokoida pääomaa, riippumatta siitä, onko markkina tehokas vai ei? Pohdin lisäksi, voiko indeksisijoittaminen luoda itseään ruokkivia ilmiöitä, mikä mahdollisesti johtaa pääoman väärin allokoitumiseen ja markkinoiden epätehokkuuden kasvamiseen.
  4. Miksi aktiivinen salkunhoito on hävinnyt enenevissä määrin passiiviselle indeksisijoittamiselle? Pohdin, onko taustalla jotain vähemmän tunnettuja ilmiöitä, jotka vaikuttavat tähän dynamiikkaan.
  5. Mikä on indeksituoton todellisuus? Antavatko pankit ja sijoituspalveluyritykset liian ruusuisen mielikuvan globaalin indeksisijoittajan tuotto-odotuksesta? Käyn läpi, mikä on sijoittajien ja indeksisijoittamiseen liittyviä palveluita myyvien tahojen tuotto-odotus ja mihin tilastoihin tai faktoihin tämä perustuu.
  6. Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Lopuksi tarjoan yhteenvetona erilaisia johtopäätöksiä, joista jokainen voi valita omansa. Kannattaako indeksisijoittaminen hylätä uhkakuvien siivittämänä vai voisiko realistisempi suhtautuminen asiaan olla paras vaihtoehto? Tuleeko aktiivinen salkunhoito jatkossa murskaamaan passiiviset indeksirahastot tuotoissa vai hautautuuko aktiiviset rahastot yhä syvemmälle suohon?

Olitpa sitten asioista mitä mieltä tahansa, niin toivon, että tämä kirjoitussarja tarjoaa sinulle uusia näkemyksiä, joita ei perinteisen talousmedian kuluttaja tule pohtineeksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Donald Trump presidentti Yhdysvallat politiikka talous

Verouudistus tulee - jättipankki ennustaa osakemarkkinoiden kipuavan 25 prosenttia

Seuraava artikkeli
robotiikka automatisaatio megatrendi trendit digitalisaatio talous

Robottivero on kuolleena syntynyt ajatus