Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,6 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,7 prosenttia.
Vuokrien nousu on vuodesta 2012 lähtien ollut selkeästi ripeämpää kuin yleisen hintatason nousu. Tämän jälkeen vuokrien nousu on ollut yli kaksinkertaista muihin hintoihin verrattuna.
Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100
Asumistuen muutos luo lisää paineita yksiöiden vuokriin
Vuokriin luo paineita kova kysyntä suhteessa tarjontaan. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino koskee erityisesti kerrostaloyksiöiden vuokramarkkinoilla. Tämä näkyy yksiöiden vuokrien nousuna, toteaa iso yksityinen vuokra-asuntojen välittäjä Vuokraturva Oy:stä,
Kaksioiden kohdalla tilanne on toinen. Runsas uudisrakentaminen on lisännyt kaksioiden tarjontaa paikoin jopa yli kysynnän. Ylipäätänsä suurempia vuokra-asuntoja on tarjolla hyvin ja vaihtoehtoja runsaasti.
Opiskelijoita koskeva asumistuen muutos saattaa nostaa yksiöiden kysyntää entisestään.
Opiskelijat siirtyivät elokuun alusta opiskelijoiden asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Yleinen asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle, jolloin ruokakuntaan kuuluvien tulot vaikuttavat tuen saamiseen.
Muutoksen johdosta esimerkiksi kimppakämpässä asuvat voidaan tulkita samaan ruokakuntaan kuuluviksi, jolloin yhden asukkaan tulot voivat viedä toisen tuet. Yksiasuvan tuki voi puolestaan nousta reilustikin.
Vuokraturva arvioi opiskelijoiden hakeutuvan tukimuutoksen vuoksi aiempaa harvemmin suuriin kimppakämppiin, joita vuokramarkkinoilla on hyvin tarjolla. Sen sijaan muutos lisää kysyntää pienille asunnoille, joista on pulaa muutoinkin.
”Tehty muutos voi tehdä opiskelijalle halvemmaksi asua yksin kaksiossa kuin isossa kimppakämpässä. Jos samassa asunnossa asuvia ei vastoin omaa ilmoitusta tulkittaisi samaan ruokakuntaan kuuluviksi, tämä nurinkurinen ongelma poistuisi”, Vuokraturva toteaa tiedotteessaan.
Iskeekö Suomeen Tukholman tauti?
Myös ekonomisti uskoo, että vuokrien nousun takaa löytyy perinteinen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta.
”Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut kaupungeissa muuttoliikkeen, kotitalouksien koon pienentymisen, korkeiden asuntohintojen ja muuttuneiden mieltymysten myötä. Tarjonta, eli uusien asuntojen rakentaminen, on kuitenkin laahannut perässä. Tulehtunutta tilannetta voi korjata tehokkaalla tai tehottomalla tavalla”, toteaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus blogissaan.
Brotherus pelkää erityisesti Tukholman tautia. Tukholman tauti on tilanne, jossa hinnat karkaavat tavallisten palkansaajien ulottumattomiin. ”Mikäli asumisen hintaerot repeävät, hidastuu myös kriittinen työn perässä muuttaminen. Talouden lisäksi rajuilla raja-aidoilla revitään railoa koko kansan yhtenäisyyteen.”
Mitä asialle voitaisiin tehdä?
Hypon pääekonomistin viesti on selvä: asuntotarjontaa on lisättävä kasvukeskuksissa.
”Tehokas tapa torjua vuokrien nousua ei siis liity kysynnän kiristämiseen, pakkosiirtoihin tai vetoomuksiin vuokranantajille. Tehokas keino liittyy tarjonnan kasvattamiseen. Kasvukeskuksiin on rakennettava rutkasti uusia asuntoja, vuokra- ja omistusasuntoja, jotta kasvavan kysynnän ainoa seuraus ei ole hurjat hinnat.”
”Etenkin pienistä asunnoista on pulaa, mikä on vihdoin selvää kaikille. Yksiöiden hinnat hyppäsivät finanssikriisin jälkeen sijoittajien rynniessä uuteen turvasatamaan. Jotta asuntoja riittää myös omistusasuntopolun alkuun, tulee uudistuotanto turvata nyt ja jatkossa. Kaavoitus on keskiössä. Uudet asunnot myös tuovat vuokramarkkinoille tarvittavaa kilpailua”, Brotherus jatkaa.
