Arvoyhtiöt ovat edullisesti hinnoiteltuja osakkeita ja siksi usein houkuttelevia sijoituskohteita. Alhaiseen arvostukseen liittyy kuitenkin arvoloukuksi kutsuttu ansa.
Apu arvoloukun välttämiseksi saattaa löytyä kuitenkin yhdestä teknisen analyysin mittarista.
Arvoyhtiöt ovat edullisia usein heikkojen tuleevaisuuden näkymien tai rakenteellisten kannattavuusongelmien vuoksi. Huonot uutiset ruokkivat uusia huonoja uutisia, ja arvoloukku syntyy, jos yhtiö ei saa aikaan käännettä joka muuttaisi yhtiön tilannetta valoisammaksi.
Sijoittaja voi kuitenkin yrittää välttää arvoluokun kiinnittämällä huomiota arvostusmittareiden lisäksi myös muihin tekijöihin. Yksi mahdollisuus on hyödyntää teknisen analyysin työkaluja – esimerkiksi RSI-indeksiä.
Arvosijoittamisen ja teknisen analyysin yhdistävä sijoitusstrategia
Tekninen analyysi herättää sijoittajapiireissä kuumia tunteita. Moni akateemisen sijoitustutkimuksen arvovaltaan nojaava sijoittaja tuomitsee teknisen analyysin taikauskoksi; huuhaata siinä missä astrologia, kaivoon katsominen tai evoluution kieltävä kreationismi.
Akateemiset tahotkaan eivät ole kuitenkaan teknisen analyysin toimivuuden suhteen täysin yksituumaisia. Valtavirtatutkijat toki vetoavat tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin kieltäessään historiallisen pörssiaineiston hyödyntämisen tehokkuuden. Toisaalta esimerkiksi behavioristinen sijoitustutkimus, joka korostaa psykologian merkitystä sijoittamisesta, antaa tilaa myös toteutuneiden kurssien ennustevoimalle.
Rahoituksen professori Josef Lakonishokin on kehittänyt sijoitusstrategian joka yhdistää arvosijoittamisen ja teknisen analyysin. Tai täsmällisemmin: strategia perustuu arvosijoittamiselle mutta sitä täydennetään teknisen analyysin menetelmillä. Tavoiteena tässä strategiassa on nimenomaan arvoloukun välttäminen.
Lakonisehovin strategiassa osakkeet poimitaan perinteisten arvostuskertoimien perusteella (P/E, P/B, P/S ja P/CF). Arvostuskertoimet eivät kuitenkaan anna sellaisenaan tässä strategiassa osto- tai myyntisignaalia. Siihen tarvitaan teknisen analyysin RSI-indeksiä. Tämän tyyppisissä sijoitusstrategioissa työnjako arvostuskertoimien ja RSI:n välillä toimii usein siis siten, että arvostuskertoimilla valitaan potentiaaliset ostokohteet ja RSI-indeksillä päätetään toimeksiannon ajankohta.
Kuinka RSI toimii?
RSI eli suhteellinen voimaindeksi (relative strength index) on yksi käytetyimmistä teknisen analyysin välineistä. RSI-indeksi mittaa osakkeen kurssinousun ja -laskun suhteellista, keskinäistä voimaa. RSI-indeksi heilahtelee (oskilloi) nollan ja sadan pisteen välillä.
Oskilloivia indikaattoreita käytetään ostojen ja myyntien ajoittamiseen silloin kun osake on kaupankäyntivälissä, sen sijaan markkinassa jossa on vahva nousu- tai laskutrendi niiden käyttöä ei suositella. Indeksi pyrkii löytämään osakkeet jotka ovat joko ylimyyty tai yliostettu.
Teknisesti RSI lasketaan seuraavasti: RSI:ssä nousupäivien keskiarvo jaetaan laskupäivien keskiarvolla määrätyn ajanjakson yli. Yleisimmin käytetään 14 päivää. RSI-indeksi kertoo sijoittajalle, onko osake yliostettu (indeksin pistearvo yli 70) vai ylimyyty (pistearvo alle 30).
Ostosignaali RSI:ssä saadaan indeksin kääntyessä nousuun ylimyydyssä tilassa (pistearvo alle 30) ja vahvistus signaalille indeksin noustessa pisterajan 30 yläpuolelle. Vastaavasti myyntisignaali RSI-indeksillä saadaan indeksin kääntyessä laskuun yliostetussa tilassa (pistearvo yli 70), ja vahvistus signaalille indeksin laskiessa pisterajan 70 alapuolelle.
Aihealueesta lisää oheisista linkeistä:
Teknisen analyysin tutkimustuloksista: http://en.wikipedia.org/wiki/Technical_analysis Hyvä artikkeli/blogi Lakonisehovin strategiasta: http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2011/05/lakonishok-strategia.html
